Yö ja 1D tunnelmia #5

2.1K 89 8
                                    

/Heips tontut... HYVÄÄ JOULUA!! Juu, vaik nyt onkin joulu, nii tää luku ei oo mitenkää joulunen... Sori... Mut nyt lukuun/

Ellenin nk:

Mitä tapahtuu?? Kävelen metsäpolkua ilman määränpäätä... Jokin tai joku juoksee ohitseni ja sitten kuulen rydähdyksen, lähden juoksuun, ja ennen pitkää, näen maassa makaavan Williamin, verta valuvassa rinnassa törröttää terävä keppi...

William ilmeisesti kaatui, yritän ottaa keppiä pois, mutta William pakottaa minut pois luotaan, en ensin tajua mitä tapahtuu, kunnes suuri susi lauma piirittää Williamin ja hyökkäävät tämän kimppuun...

Kuuluu laukaus, toinenkin. Jes, sudet poistuvat... Juoksen Williamin luo, vedän kepin ulos tämän rinnasta... Suuri virhe... William yskii ja tärisee hysteerisesti ja tämä värjääntyy verestä... "William!" pihisen, ääntä ei tule ulos... Nyt on tosi kyseessä... "William! William!!!" huudan hädissäni ja itken hysteerisesti...

Uusi laukaus, toinen, kolmas... Luoti osuu Williamin päähän, tämä lopettaa sätkimisen... Tämä kuolee, "William! William! William! Will!!!" huudan järkyttyneenä...

Ilmaan ilmestyy mies enkeli... Ilmiselvä William... Silmäni täyttyvät kyynelistä, polvistun Williamin velton ruumiin viereen ja raju itkeminen sen kuin vaan jatkuu...

"Ellen..." kuuluun ääni... "Ellen, ole kiltti ja herää" taas tuo huolestunut ääni... "Ellen rakas..." kuuluu vielä, sitten tunnen hennon tönäisyn, ja herään...

Nousin nopeasti istumaan patjalleni, se oli vain unta, pelkkää harmitonta paskaa painajaista...

Pimeässä huoneessa, näin vain lempeän silmäparin joka tuijotti minua, ja tunsin käden reidelläni... William...

"Ellen... Se oli vain painajaista... Kaikki on nyt hyvin..." kuului Williamin lempeä ääni

Käännyin hieman ympäri, jolloin näin toisenkin silmäparin, jonka luulisin kuuluvan veljelleni...

Veljeni nyökkäsi, halasi minua, ja meni nukkumaan... Unikeko...

"Mitä siinä sun unessas tapahtu, ku tärisit hysteerisesti, itkit ja huusit??" William kysyi.

Nousin seisomaan, niin nousi Williamkin... Lähdin tipsuttelemaan ovea kohti, avasin sen hiljaan, William käveli siitä ulos, suljin oven, otin Williamin käden ja lähdin ala kertaa kohti...

"No... Siinä mä olin metsässä, ja näin sut sit sä kaaduit ja..." kerroin uneni Williamille joka silitteli kättäni samalla kun kävelimme.

Saavuimme olohuoneeseen, istuimme sohvalle ja kerroin uneni loppuun... William hymyili minulle lempeää hymyään ja silitti yhä kättäni.

Kyynel vierähti poskelleni, jonka William pyyhkäisi pois ja sanoi "Se oli silti vain unta, ja tässä minä olen, valmiina vaikka viemään sinut vihille, jos vain Kris antaisi luvan...

Naurahdin ja jäin vain Williamin kanssa katselemaan toisiamme silmiin. Hetken katselun jälkeen, huomasin Williamin alkavan kumartua eteenpäin, ja sitten tämä painoi nuo jumalaiset huulensa omilleni, vastasin suudelmaan himoiten, tuntui niin hyvältä kun pystyin tekemään näin vihdoinkin jonkun kanssa.

Tai no miten sen nyt sitten ottaa...

William irrotti itsensä suudelmasta, nousi seisomaan, nosti minutkin ja lähdimme takaisin huoneeseen ja William tuli nukkumaan kanssani samalle patjalle, ja päädyimme loppujen lopuksi nukkumaan lusikassa.

{A/N: Nonniin, Suprise nk...}

Kristianin nk:

Heräsin... Kuuma, väsymys, huoli... Nämä kolme asiaa häiritsivät aamuani...

Heitin peiton pois päältäni, laskin jalkani kylmälle lattialle, ja näin Ellenin sekä Williamin nukkuvan lusikassa... Aww...

Tätä olin odottanut... Olin huomannut heidän oudon käytöksensä toistensa seurassa, voi kuin he vain itsekkin tajuaisivat sen ja menisivät vittu vaikka naimisiin...

Rakastan siskoani, sekä kunnioitan Williamia joten en ole asiasta viitsinyt huomauttaa. Kävelin ulos huoneesta ja suuntasin keittiöön aloin tehdä aamupalaa...

Kova äänistä kikatusta alkoi kuulua ylhäältä, jolloin kuulin Ellenin nauravan äänen portaista.

Ellen rynnisti portaat alas, juoksi luokseni, ja meni selkäni taakse, piiloon juuri portaat alas päässeen Williamin kynsistä.

William vilkutti minulle, ja lähti sitten taas siskoni perään. Ellen pinkaisi juoksuun, mutta ei päässyt kauaskaan kun William nappasi tytön käsivarsiinsa nosti sen verran korkealle ettei tyttö yltänyt maahan ja alkoi taas kutittaa tätä...

Kun William viimein päästi siskoni menemään, tämä tuli luokseni, ja kysyi niin kuin mitään ei olisi käynytkään "mitäs on aamupalaksi??"

"Kerrosleipiä" totesin ja näin kuinka William katsoi siskooni joka tuli juuri alas, päällään boyfriend farkut, croptop sekä farkkutakki, punaiset vanssinsa hän vielä vetäisi jalkoihinsa ja tuli sitten syömään.

"Minnes sinä?" kysyin siskoltani joka söi juuri leipäänsä varoen ettei pilaisisi meikkejään.

"Suuntaan Emelynin kanssa sinne 1D:n viimeseen koserttiin, eli siis siihen lopetus konserttiin..." siskoni vastasi olkiaan kohauttaen ja söi loppuun.

"Eikös se ollut viime viikolla??" kysyin ihmetellen juuri omenamehua juovalle siskolleni.

"Se siirrettiin koska joku laulajista oli juuri sillon matkalla." Ellen sanoi, joi mukinsa tyhjäksi, vei astiansa tiskikoneeseen ja suuntasi ulos.

Ellenin nk:

Ajoin autoani Emelynin paapattaessa 1D:stä saaden minut jo niin tylsistyneeksi, että tämän puhe meni toisesta korvasta sisään, ja toisesta luiskahti mahdollisimman nopeasti ulos.

Pysähdyin tutun areenan kohdalle, laskeuduin alas autosta ja lähdin areenan suuria ovia kohti, lukiten ovet.

Kun avasin oven, huomasin aulan pursuavan puhuvia tyttöjä, aloin jutella Emelynin kanssa ja kuuntelin kun pari kertaa joku tyttö kiljaisi.

Kun ovet aukesivat, minä ja Emelyn kävelimme tyttö lauman kanssa silsälle näyttäen lippumme, ja sillä olimme Emelynin kanssa lyhyitä sekä laihoja, me mahduimme helposti ja nopeasti ihan eteen...

"Mieti, ollaan ihan edessä ja nähään ja kuullaan ne parhaiten, tää on kyl ihan parasta!" Emelyn puhui kyynelten partaalla. Itse vain naurahdin tytölle.

Noin vartin odotuksen jälkeen, sali täyttyi kirkunasta johon minä ja Emelyn liityimme.

"Mikä fiilis New York! Tää on meijän lopetus kiertueen vika keikka, ja nyt vedetään kunnolla viimeseen asti, vai mitä!?" Louis huusi lavalta ja kaikki alkoivat taputtaa.

Pojat aloittivat biisillä little thing... Kun ensimmäinen musiikki loppui, alkoi soida best song ever...

Musiikki musiikin jälkeen loppui ja nii se keikkakin sitten päättyi, nyt oli aika jättää One Directionin keikoille hyvästit...

"Hei rakkaat fanit, koska tää on meijän vika keikka, nii menkää jonoon nii me tullaan porukalla halaan teitä..." Nial sanoi yleisölle joka alkoi sillä punaisella sekunnilla muidostaa, mitä oudoita jonoa katsomoon, sillä minä ja Emelyn olimme edessä, olimme tietenkin ensimmäisiä.

Us Or Nothing// ValmisWo Geschichten leben. Entdecke jetzt