Järjetön
Aggressiivinen
Sydämetön
Pelkuri
Erilainen
Rikollinen
Olin hirviö. Sieluton piru parka, joka ei saanut haluamaansa rauhaa. Olin tottunut kateellisiin ilmeisiin, mutta ne muuttuivat vuosien varrella halveksiviksi katseiksi. En päässyt enää p...
[Kirjailijan kommentti:] Hei! Kiitos kaikista kommenteista, tykkäyksistä ja tervetuloa kaikille uusille lukijoille! :) Tämä luku on vähän yli 5000 sanaa pitkä ja siinä tapahtuu jotain aika yllättävää, joka vie tarinaa uuteen suuntaan.
Seuraava luku on Jasperin näkökulmasta, joten en ole unohtanut häntä :) Voi olla, että luvassa on myös EXTRA lukuja, koska ainakin olen saanut niistä hyvää palautetta ja itsekin pidän niiden kirjoittamisesta, koska tykkään kirjoittaa myös sivuhahmojen näkökulmista lyhyitä pätkiä.
Toivottavasti pidätte tästä luvusta :)
Charlotte
-------------
Ups! Gambar ini tidak mengikuti Pedoman Konten kami. Untuk melanjutkan publikasi, hapuslah gambar ini atau unggah gambar lain.
Lisa
Yö. Se oli pisin yö, jonka olin koskaan elänyt. Se tuntui kestävän ikuisuudelta tuntuvan ajan, eikä loppua näkynyt. Makasin liikkumattomana pehmeässä sängyssä, ja odotin että auringonsäteet näkyisivät ikkunaverhojen takaa, mutten nähnyt mitään muuta kuin pimeyttä, joka nielaisi kaiken valon sisäänsä.
Metsä joka ympäröi taloa oli ahdistavan ilmapiirin peittämä. Se tukahdutti kaiken pimeydellään, joka huokui ajatuksiini, saaden minut yliajattelemaan tätä tilannetta. En tiennyt mitä Alfa minusta oikein tahtoi ja miksi hän halusi minun jäävän tänne. Olin tietysti kiitollinen siitä, että sain katon pääni päälle, mutta halusin mennä ihmisten pariin ja aloittaa uuden elämän, ilman ihmissusiongelmia.
Oli muutenkin omituista, että Alfa majoitti minut taloonsa ilman, että hän tiesi minusta muuta kuin nimeni, ja sen etten ollut enää missään muussa laumassa. Yleensä irtolaiset majoitettiin lauman omiin asuntoloihin tai lauman kokoustiloihin. Se oli yleinen käytäntö, mutta ilmeisesti tässä laumassa ei toimittu niin kuin muualla, olinhan melkein päässyt jo hengestäni.
Silti Alfan talossa yöpyminen oli hieman vaivaannuttavaa. Eikö hänen kumppaninsa suuttuisi siitä, että hän majoitti nuoren tytön vierashuoneeseensa? Monet sudet olivat mustasukkaisia kaiken ikäisistä henkilöistä, sillä sudet eivät erottaneet ikää niin kuin ihmisepuolemme. Kun susi oli mustasukkainen, se vaikutti myös ihmispuoleen hyvin voimakkaasti.
Mutta toisaalta en ollut haistanut kenenkään muun kuin Alfan ja Rolandin tuoksut talossa. Täällä ei ollut siis naispuolista henkilöä. Mutta Alfa oli jo selvästi täysi-ikäinen, hänellä olisi pitänyt olla kumppani.
Monet sudet löysivät kumppaninsa nuorina ja vain hyvin harvat löysivät omansa kahdenkymmenenviiden vuoden ikävuoden jälkeen. Tietysti oli olemassa hyvin harvoja poikkeuksia, joissa susi löysi toisen puoliskonsa vasta myöhemmin, mutta niissä tapauksissa oli tapahtunut jotain, mikä oli estänyt kumppanin löytymisen.
Alfa oli varmasti löytänyt omansa, mutta oliko hänen kumppaninsa enää elossa? Mitä jos hän oli kuollut?
En tiedä miksi, mutta surullinen allto lävisti kehoni. Minulle tuli kamala olo, kun ajattelin sitä, että joku menettäisi kumppaninsa kuolemalle. Se olisi niin väärin, mutta kuolemalle ei voinut mitään, se oli väistämätön jokaisen elollisen olion kohdalla. Ihmissudet harvemmin kuolivat nuorina. He pystyivät elämään kauemmin kuin keskiverto ihmiset, mutta silti ei ollut mahdotonta, että sudet kuolivat myrkkyihin tai onnettomuuksien seurauksena.
