Restart my life//IN FINNISH

8.

Katselen vaaleaa kattoani ja kaikki ajatukset pyörivät päässäni. Ajatukseni kumminkin katkeaa, kun kuulen ulko-oven käyvän. Äiti ja pennut taisivat juuri lähteä.

Tänään on lauantai ja myös äidin kaverin synttärit. Minä en halunnut mennä sinne, koska en millään jaksa, enkä myöskään pidä niistä lapsista. He ovat ärsyttäviä ja äänekkäitä. Mona on minun ikäiseni, enkä varmastikaan ole koskaan tavannut yhtä ärsyttävää ihmistä. Vältän siis aina menoni sinne ja niin isäkin. Hän on sanonut minulle, että ei yhtään pidä itsekään siitä äidin kaverista. Pidän Nataliesta ja Lolasta, mutta hän on todella ärsyttävä.

Nousen lopulta istumaan ja sohin hiukan sotkuisia hiuksiani. Laitan ne sotkuiselle nutturalle ja katson päälläni olevia vaatteita. Löysät verkkarit ja todella vanha ja iso huppari. Kyllähän näillä tämän päivän tarkenee.

Nappaan vielä puhelimeni ja menen olohuoneeseen. Kuulen isän säheltävän jotain keittiössä, joten huudan hänelle huomenet.

"Huomenta!" Isä huutaa takaisin ja minä laitan telkkarin päälle. En yleensä katso telkkaria, mutta onhan sitä aina silloin tällöin kiva katsoa. Selaan kanavia läpi ja jätän jonkun lastenohjelman siihen pyörimään. Kuuntelen sitä sivusilmällä samalla, kun olen puhelimellani. Ei tämä nyt ihan kokonaan mennyt putkeen.

Ovikello soi ja minä käännän katseeni nopeasti ulko-ovelle. Ehkä äidiltä jäi jotain? En kerkeä nousta ylös, kun kuulen isän lähtevän keittiöstä. Hän kävelee olohuoneen ohi ja katsoo minua nopeasti. Minä kurtistan hieman kulmiani, mutta käännän katseeni takaisin puhelimeeni.

Kuulen eteisestä puheensorinaa, mutta en oikeastaan välitä siitä yhtään. Nousen ylös ja kävelen keittiöön. Menen jääkaapille ja nappaan sieltä itselleni vanukkaan. En kerkeä edes avata sitä, kun kuulen askeleiden tulevan keittiötä kohti. Pian näen isäni tulevan ja hänen perässään kävelee Ryan?

En halua edes tietää, että mitä hän täällä tekee. Tiedän kumminkin sen, että nyt on vapaapäivä. En halua talooni opettajia. Pääsin eroon sisaruksistani viikonloppuna, joka on todella harvinaista. Aina täällä on kaksoset tai pikkusiskoni.

"Ryan tuli avukseni joukkueeseen. Hän pelasi itsekin lukiossa, joten hän on hyvä lisä", isä sanoo ja samalla tajuan, että miksi he silloin olivat siellä pukuhuoneessa.

"Mhhh", mumisen vaan ja nappaan vielä lusikan. Tiedän oikein hyvin miltä näytän, enkä siis ole mikään ihailtava näky. Livahdan keittiöstä nopeasti pois ja istahdan takaisin sohvalle.

Syön vanukkaan kaikessa rauhassa ja katselen samalla Pipsa possua. En kyllä oikeasti voi uskoa, että olen joskus katsonut tälläistä ohjelmaa. Tämähän on ihan hirveä. Vanukkaat kyllä meinasi lentää monta kertaa suusta.

Viimein nappaan puhelimeni ja etsin Summerin numeron. Haluan nyt seuraa. Ajattelin, että haluan olla päivän yksin, mutta taidan sittenkin haluta seuraa. Voimme kysyä myös Jeremya.

"Moi." Kuuluu iloinen ääni toiselta puolelta ja minä vilkaisen nopeasti keittiöön, josta kuuluu puheensorina.

"Moi. Pennut on nyt poissa, joten haluaisitko tulla tänne? Kysyn myös Jeremya", sanon ja siirrän katseeni takaisin telkkarissa pyörivään Pipsa possuun.

"Tulen heti ja käyn matkalla hakemassa pitsaa. Me mennään illalla Jeremyn kanssa sinne bileisiin ja sinä voit kyllä vielä-"

"Ei", sanon ja keskeytän Summerin. "Minä en ole tulossa sinne. Pitsa kumminkin kelpaa, joten pistähän vähän vauhtia."

"Nähdään kohta." Summer sanoo nauraen ja lopettaa puhelun. Minä etsin Jeremyn numeron ja soitan hänelle. Puhelin ei kerkeä piipata montaa kertaa, kun Jeremy jo vastaa.