Ukkoslapsi, Myrskyn Tytär

Osa 27. Tärkeänpi kuin yksikään aarre

Bonnie näki, kuinka koko ryövärijoukko oli pysähtynyt ja tuijotti kauenpaa veljesten tappelua. Selenen punaiset hiukset pujottelivat väkijoukon läpi veljiensä luo.

"Orion, Marius ja Edvin!" hän ensin huudahti vihaisella äänellä. "Lopettakaa heti!"

Kolmoset eivät edes vastanneet, vaan jatkoivat tappelua. Selene tuli heidän väliinsä ja yritti saada heidät lopettamaan, mutta he vain tönäisivät hänet pois.

"Lopettakaa! Minä luulin, että ette ole enää leikki-ikäisiä," Selene sanoi. "Kohta sattuu."

Silloin Marius löi Edviniä nenään, ja siitä purskahti verta. Selene henkäisi. Hän perääntyi pari askelta. Sitten hänen kasvonsa kalpenivat ja hän oksensi maahan. Jokainen ryöväri hiljeni. Myös veljekset huomasivat tilanteen ja lopettivat.

"Oletko sinä kunnossa, Selene?" Edvin kysyi ja kiiruhti siskonsa luo.

Selenen katse oli kuin lasia. Hän otti tukea Edvinistä, mutta hänen polvensa pettivät alta ja hän kaatui nurmikolle.

"Selene!" Marius huudahti ja kampesi siskonsa takaisin pystyyn.

"Pyyhi nenäsi, Edvin," Selene sanoi.

Edvin pyyhki nenänsä paitansa helmaan. Selene pystyi taas seisomaan omilla jaloillaan.

"Mistä te oikein tappelitte?" hän kysyi kädet puuskassa.

"He sanoivat, että Beckyn on lähdettävä kylästä," Marius mutisi ja katsoi varpaitaan.

"Beckystä on seurannut vain pahaa," Orion sanoi hiljaa. "Älä yritä väittää, ettet ole samaa mieltä, Selene. Minä muistan, että puhuimme tästä taannoin."

"Mitä?" Marius kysyi hätkähtäen. "Oletteko te supisseet selkäni takana?"

"Etkö itse ole?" Edvin tuhahti. "Vai olen minä hyödytön?"

Marius oli hiljaa. Hän katsoi vuoronperään jokaista sisarustaan. Hän ei ollut yhtä taitava peittämään tunteitaan kuin Orion oli, joten pettymys paistoi hänen kasvoiltaan.

"Minä luulin että te piditte Beckystä," Marius sanoi hiljaa.

"Näethän sinä, mihin tämä on johtanut, Marius," Selene sanoi.

Hänen äänensä ei ollut myötätuntoinen, vaan vahva ja päättäväinen, kuten johtajalla on oltava.

"Näethän sinä, mitä olet tehnyt. Edvinin nenä vuotaa verta ja Orion saa vielä mustelman kasvoihinsa. Kaiken lisäksi riitelette pahemman kerran," Selene sanoi. "Onko enää järkevää antaa tämän jatkua?"

"Ei tämä ainoastaan minun ja Beckyn syytä ole!" Marius huomautti ja astui lähemmäksi Beckyä. "Teille kuuluu vähintään yhtä paljon kiitosta."

"Kyllä sinäkin ymmärrät, etteivät asiat ole enää kuin ennen," Selene sanoi. "Minä en voi antaa veljieni tapella. Joko sinä lakkaat tapailemasta Beckyä, tai hän lähtee."

"Ei onnistu," Marius puuskahti ja tarttui Beckyä kädestä. "Jos Becky lähtee, niin lähden minäkin."

"Et tietenkään lähde," Orion murahti, mutta vaikeni Selenen mulkaistessa häntä.

"Jatkakaa iltaa. Tässä ei ole mitään nähtävää," Selene sanoi olkansa yli yhä heitä tuijottaville ryöväreille.

Nopeasti soittajat jatkoivat soittamista kuin mitään ei olisi tapahtunut ja ryövärit alkoivat tanssia. Selene kääntyi taas katsomaan Mariusta ja sanoi:

"Sinä olet minun pikkuveljeni, niinkuin myös Orion ja Edvin ovat. Minä en tahdo, että sinä tulet surulliseksi, mutta me emme osaa elää Beckyn kanssa," Selene sanoi. "Joko hän lähtee, tai ette enää tapaa."