Seuraavana aamuna Bonnie söi yksin aamiaista ruokasalissa. Hän oli nukkunut pommiin.
Bonnie kuuli oven kävevän, muttei kääntynyt katsomaan tulijaa.
"Missä sinä olet ollut?" Agathan ääni kysyi.
"Nukuin pitkään," Bonnie mutisi.
"Oletko ikävystynyt?" Agatha kysyi.
"Tavallaan. Toivoisin, että saisin tekemistä," Bonnie sanoi. "Ehkä unohtaisin koti-ikävän."
"En ymmärrä, miten jaksat muistella Ranskaa, kun olet Englannin kuninkaan palatsissa," Agatha sanoi. "No, pian saat tekemistä. Sotajoukko Irlannista saapuu näyttäytymään kuninkaalle. Heillä on varmasti paljon loukkaantuneita, tiedäthän Irlannin itsenäisyystaistelun."
Bonnie kääntyi katsomaan Agathaa.
"Koska he ovat täällä?" Bonnie kysyi.
"Iltapäivän paikkeilla," Agatha sanoi. "Minä en kyllä usko, että Irlanti koskaan saa itsenäisyyttä. Englannin armeija on vahva ja maa varakas. Heidän on parempi näin."
Bonnie nousi.
"Mun pitää mennä valmistautumaan," hän sanoi.
"Hyvä on," Agatha sanoi.
Bonnie käveli huonettaan kohti. Hän oli iloinen, kun sai tehdä jotain, missä hänen ei tarvinnut muistaa vieraan maan tapoja.
Hän otti jo valmiiksi mistelikimpun esille ja siivosi jopa huoneensa, kun ei muutakaan keksinyt.
Valmistautumisessa ei mennytkään niin pitkään, kuin Bonnie odotti, joten hän päätti Agathan mieliksi lähteä pelaamaan korttia.
"Sinulla on Risti-Kuningatar," Agatha sanoi heidän istuessaan vastakkain pienen pöydän ääressä.
"Ei ole," Bonnie sanoi ja hymyili. "Mä taidan kerrankin voittaa!"
"Risti on apilan muotoinen."
"Ai," Bonnie sanoi ja ojensi kortin närkästyneenä Agathalle.
"Sinun pitää yrittää laskea," Agatha sanoi tyytyväisenä.
"Aivan, aivan," Bonnie sanoi. "Mutta nyt mä hävisin. Pelataan jotakin muuta."
"Selvä," Agatha sanoi ja otti Bonnien kortit pakkaansa ja alkoi sekoittaa.
"Paljonko kello on?" Bonnie kysyi.
"Kaksi ja kolme," Agatha vastasi.
Kumpikaan heistä ei osannut kunnolla lukea kelloa. He vain tiesivät, että mitä suurenpi luku, sitä pidemmällä päivä on.
He pelasivat monta peliä, jotka kaikki Bonnie hävisi. Agatha oli nimittäin loistava pelaamaan.
"Kohta alat jo kehittyä," hän sanoi ja nousi. "Nyt haluan soittaa pianoa."
Agatha käveli pianon eteen ja istui jakkaralle. Hän alkoi soittaa. Agathan sormet kiisivät koskettimilla vauhdikkaasti ilman, että hän edes katsoi niitä.
Bonnie huokaisi.
"Sä olet mua niin paljon taitavampi kaikessa," hän sanoi.
"Mutta minä en osaa parantaa koleraa," Agatha sanoi.
● ● ●
Bonnie istui huoneessaan ja hypisteli käsissään mistelinlehtiä, kun ovelta kuului koputus.
"Tule äkkiä! Sotaväki on saapunut!" sanoi Agathan ääni.
Bonnie kompuroi ylös ja avasi oven. Agatha odotti häntä käytävällä.
YOU ARE READING
Ukkoslapsi, Myrskyn Tytär
Fantasy"Ei ketään voi lakata rakastamasta. Se ei ole mahdollista." ● ● ● Bella Brown eli 1700-luvun puolivälissä Ranskassa ja oli tunnettu rikollisena. Tavallisimmin hän ryösti jalokiviä ja teki muita petoksia. Monet myös...