Sielujen turvapaikka

13

Parkkeerasin pyöräni marketin viereen telineeseen ja kävelin sitten oville, joiden luona Tuikku odotti mua. Me käveltiin suoraan juomahyllyille vähän siinä sivussa rupatellen. Napattiin hyllystä halvinta siideriä mitä löydettiin ja mä valitsin mukaani vielä kivennäisveden. Kassalla näytin henkkareita virnistelevälle parikymppiselle miesmyyjälle ja sitten me oltiinkin valmiita lähtemään Tuikun luokse.

Talutin pyörääni meidän kävellessämme lyhyen matkan marketilta Tuikun luokse. Me jätettiin ulkovaatteet eteiseen ja suunnattiin heti kohti Tuikun huonetta.

"Tässä on nyt joku pari tuntia ennen kuin lähdetään", Tuikku ilmoitti ja ehdotti, että syötäisiin jotain. Siirryttiin keittiöön ja näin olohuoneessa Tuikun vanhemmat istumassa yhdessä sohvalla. Tuikun äidillä oli paksut kiharat hiukset, jotka olivat saman väriset kuin tyttärellään ja miehellä ei ollut päälaella ollenkaan hiuksia. Jäin tuijottamaan hetkeksi liian kauan ja Tuulikin äiti nosti katseensa televisioruudusta minuun ja hymyili. Hymyilin takaisin ja rentouduin.

Tuikku lämmitti mikrossa pitsaa ja me syötiin mitään puhumatta kuunnellen vain television visailuohjelman ääniä. Ennen keittiöstä lähtöä Tuikku kaivoi jääkaapista pullollisen sinistä avivaa ja pitkävartiset lasit kaapista. Me mentiin takaisin hänen huoneeseensa. Siellä Tuikku käski mun avata pullon ja hetken taistelun jälkeen sain kuin sainkin avattua sen. Tyttö nauroi mun epätoivoisille yrityksille, mutta minkä sille mahtoi, että en koskaan ollut kuohuviinipulloa avannut.

"Sä sait ton näyttämään paljon vaikeammalta kuin se onkaan", Tuikku sanoi hymyillen ja otti pullon multa. Hän kaatoi molemmille laseihin ja sitten me kilisteltiin. Olin ollut todella skeptinen bileiden suhteen, mutta nyt jännitys tuntui hyvälle ja oikeastaan odotin ihmisten joukkoon pääsemistä. Eikö lukioaikana elämän pitänytkin olla tällaista? Join pari kulausta ja loppujen lopuksi juoma maistui ihan hyvälle.

Tuikku alkoi kaivamaan vaatekaappiaan. Riisuin paidan päältäni ja asettelin rintsikoitani paremmin. Vilkaisin itseäni pelisitä ja totesin, että sai luvan kelvata. Tänä iltana en välittäisi mistään.

Kaivoin repustani farkut ja topin. Riisuin housut jalastani ja vedin toiset tilalle. Sitten puin topin päälleni ja asetuin kunnolla peilin eteen. Se oli ihan hyvä, sanoin itselleni ja käännyin äkkiä poispäin peilistä. Tuikku heitti sängylleen nahkatakin, persikan värisen hameen ja valkoisen t-paidan.

"Vihdoin löytyi", hän huokasi ja kääntyi katsomaan mua, "Näyttää tosi hyvälle". Tuikun hymy ja mun itsetunto koheni.

Tuikku rupesi vaihtamaan vaatteita ja mä otin lasin käteeni ja tuijottelin sinistä glitterjuomaa kuin se olisi maailman ihmeellisin asia. Tuikku ilman vaatteita vain sai mut jännittymään, jotenkin herkille. Hän sai vaatteet päälleen ja mä olin tyhjentänyt lasini.

"Lisää?" Tuikku kysyi ja mä ojensin lasini pulloa kohti. Pyörrytti, jo edes ajatella sitä alkoholin määrää, jonka tulisin litkimään tämän illan aikana. Tavallaan teki mieli, mutta jokin osa minusta oli tätä kaikkea vastaan. Kiltti tyttö se siellä nalkutti. Join lisää.

Tuikku pyöri peilin edessä. T-paita oli pari kokoa liian iso ja helma oli tungettu hameen vyötärön alle. Hän harjasi hiuksensa ja pörrötti niitä hieman. Tuikku teki silmämeikin itselleen ja sitten mulle. Väriä luomiin ja glitteriä poskipäille. Onneksi sain pitää silmiä kiinni, koska en kestänyt Tuikun omien sinisyyttä. En vain tiennyt minne katsoa. Tunsin hänen hengityksensä kasvoillani. Sitten se oli ohi. Laitoin itse ripsiväriä ja yritin kaikin voimin olla tökkäämättä itseäni harjalla silmään. Kyllä, olin todella niin huono meikkaamaan. Yleensä mustaa väriä oli luomilla ja silmien alapuolella tai silmissä enemmän kuin ripsissä.

Tuikku avasi ikkunan. Käännyin katsomaan, mitä hän teki ja näin toisen sytytetyn savukkeen kanssa istumassa kirjoituspöydän reunalla. En halunnut antaa sen pilata illan tunnelmaa, en halunnut itse pilata sitä. Yritin antaa vain olla, mutta olin kasvanut perheessä, joka oli vastoin kaikkea päihteiden käyttöä paitsi viinilasillista illallisella. Olin tekopyhä, kulautin lasini taas tyhjäksi.