seuraavana aamuna;
"Hei, ei juma! Kuunnelkaas tää!" Hihkaisee Jimin Taeminin huvilan yhteisestä olohuoneesta, tarttuu kaukosäätimeen ja vääntää volyymiä isommalle. Hwasa on suihkussa mutta minä, Tae ja Hoseok käännämme katseemme televisioon päin valmiina kuuntelemaan.
"Hillityn koronavirus tilanteen vuoksi, on Japanin rajat taas avattu, -Kertoo Japanin ulkoministeriö. Kansalaisia kehoitetaan kuitenkin välttämään turhaa matkustelua, ja lennoilla sekä lentokentillä on maskipakko" -Tiedottaa uutisankkuri televisiossa.
Tämän jälkeen sama tiedote aloitetaan mandariinikiinaksi. *Joten ilmeisesti Koreankielistä versiota ennen oli tullut uutinen Japaniksi, ainakin loogisesti näin päättelisin kerta japanissa ollaan*
Ui vittu, me päästään takasin!
"Ei perkele, ei sit muuta kun laukkuja pakkaamaan!" Hoseok hihkaisee iloisena ja kääntyy hammashymy kasvoillaan meihin muihin päin. Itsekkin toki olen iloinen, mutta en ollut vielä tavannut tätä tätiä jolle mutsini oli aikoinaan koittanut tarjota minua.. se kuitenkin matkamme tarkoituksena alunperin oli. Tottakai myös ymmärrän Hoseokin innokkuuden, onhan tämä matka ollut tapahtumarikas ja jokseenkin raskas.
Päätin kuitenkin luopua sjatuksesta sanoa muille asiasta, sillä nuo oli niin innokkaina jo lähdössä takaisin kotimaahamme.
"Mitä te täälä riehutte?" -Suihkusta tullut Hwasa kysäisee pyyhe päässään ja kylpytakki päällensä puettuna hieman yllättyneenä.
"Me lähdetään takasin Koreaan! Rajat aukes!!" Hihkaisee Jimin ja pomppii hullunlailla niin, että kohta ne on raajat mitkä aukee.
En kyllä yhtään tajua tota innon määrää, mahtaa olla raskasta olla noin energinen
"Hei mahtavaa! Joko mä alan pakkailee kamoja kasaan?" Tyttö kysyy tyytyväisenä.
Myönteisen vastauksen Jiminiltä saadessaan Hwasa sekä Hoseok kiiruhtavat molemmat asap omiin huoneisiinsa, ja Jimin itse myös hieman heidän jälkeensä.
"No, mikä mieltä painaa? Et haluis vielä takasin Koreaan?" *hätkähdän hieman kun Taehyung vieressäni kysyy.* Miten tuo osasi lukea minua kuin avointa kirjaa? Jäbä aina tietää jos joku on pielessä mun pään sisäl. On seki yks saatanan meedio.
"Miten sä tiesit-?" Kysyn hieman vaivaantuneena ja nojaan pääni tuon olkaa vasten, kun hän asettaa kätensä ympärilleni.
"Ehh,, noh tavallaan. Ei siinä että koreassa mitään vikaa ois mutta kun mun piti nähä se tyyppi tääl.."
"Ei perkele niihän se oliki. Sori muru, täs on ollu nii paljo kommellusta et oon jo kokonaa kerenny unohtaa. Mut tottakai me voidaan myöhemminkin lähtee, täytyy vaa puhuu noille muille tai jos he haluu jo nyt lähtee takas nii toki me voidaan jonkun toisen päivän lennolla tulla." Tae vastaa rauhallisesti, niinkuin yleensä.
"Ähh ei se oo nii vakavaa, äitihän sitäpaitsi lupas selittää kaiken sit kun päästään takasin kotiin. Mennää vaan hei kans pakkaamaan." Vastaan tuolle hetken pohdinnasta johtuneen hetken jälkeen.
"Hei ootko ny ihan varma tuo on kuitenki iso asia sulle?" Tuo kysyy vielä rutistaen minua.
Tottakai olisi kiva nähdä tämän naisenkin näkökulma asiasta, kerta äidiltäni saan kuulla oman version mutta ehkä tosiaan tarpeeks on nyt tälle reissulle koettu.
"Joojoo höpsö, mennäänhän ny pakkaamaan" Sanon hymyillen ja annan tuolle pusun poskelle.
"Noni mennäänhän sit nii ei noi muut oo iha ylivoimasen ennen meitä valmiita!" Hihkaan tuolle ja pomppaan ylös olohuoneen sohvalta.
"Nonii Tae, hopihop!"
————————————————————————
🕘➡️🕚
————————————————————————
"Onks kaikki valmista, mä juttelin Taeminin kans nii hänen kuskeilta onnistuu kyyti lentokentälle" -Hwasa kysyy tallustaessaan meidän muiden luokse aulaan käytävää pitkin, matkalaukkua perässä vetäen aurinkolasit otsallaan.
"No suahan me tääl ollaa ootettu koht puol vuotta! Aina niitä naisia saa oottaa" Jimin virnistää, vaikka todellisuudessa poika oli tullut ehkä juuri ja juuri puoli minuuttia sitten itse paikalle.
"Noni jes, sitte mennää! Kellä teist on lentoliput?" Hwasa kysyy ja lähtee jo edeltä kävelemään kohti ulko-ovia. Pian tuo kuitenkin pysähtyy ja kääntyy meihin poikiin päin kun kukaan meistä ei lähde liikkeelle.
"Ööööm mitkä lentoliput?" Hobi uskaltautuu kysymään.
Minä ja Tae olimme siinä uskossa olleet koko ajan että Jimin ja Hoseok ovat huolehtineet paluulipuista.
"Niiin jjoo tota ne liput.." Jimin jatkaa, ja Hobin sekä Jiminin päät kääntyväy avunpyytävästi minuun ja Taeen päin. Pudistamme päitämme vainvihkaa jolloin katse noilla kahdella kääntyy pelokkaasti Hwasaan päin.
"Siis etteks te saatanan torvelot oo hommannu meille lippuja takasin Koreaan?!" Tulee erittäin kiukkuinen ärähdys Hwasalta
"Hups.." -Kuuluu yhteen ääneen Jiminin ja Hoseokin suusta.
————————————————————————________________________________————————————————————————________________________________
Heissan, mä oon elossa! Tulihan taas aika pitkä tauko edellisestä luvusta, mut sillä aikaa ko oon ollu poissa wattpadist nii teit lukioita on tullu ihan älyttömästi! Lueskelin tossa puolisen tuntii kans tulleita kommentteja nii hitto et ootte ihania, oon saanu ihan superisti positiivista palautetta!<3
Kiittään ja kuittaan tältä erää, seuraavan luvun koitan saada julkastui viel tällä viikolla!
~ananaspalmu
أنت تقرأ
Rajansa kaikella./ ~Taekook
عاطفية•Satunnaisen epäaktiivisesti lukuja julkaisen •Luethan omalla vastuulla!
