Hoiperrellen nousen ylös kylmältä lattialta. Kosketan arasti kipeää kohtaa päässäni, ja sormiini tarttuu heti pieni lasinpalanen, jonka onneksi saan otettua pois ilman suurempaa vihlomista vamman alueella.
Mitä vittua ihan oikeesti. Tää hullu oli just saanu oman lapsenlapsensa tajuttomaksi, ja ilmeisesti tän jälkeen lähteny hanee, sillä ainoat äänet mitä nyt kuulen koko talon sisällä ovat tykytykset päässäni. Kävelen hitaasti vessaan, katsomaan miltä otsalohkoni näyttäisi. Ohimoni, sekä otsani on koholla. Pieniä haavoja erotan hiusjuurestani, ja koitan saada lasinsiruja mahdollisimman kivuttomasti pois päästäni. Verta ei onneksi tule paljoa, mutta sellanen ihana liilahko sävy paistaa mustelmista varmaan kilometrin päähän... Kiiruhdan keittiöön, ja kaivan pakastimesta jääpussin. Nappaan puhelimeni keittön tason päältä ja itkuisena laitan Taehyungille viestiä instagramin kautta
¡Ay! Esta imagen no sigue nuestras pautas de contenido. Para continuar la publicación, intente quitarla o subir otra.
Ajatus siitä että Tae tulisi pian pitämään musta huolta, lämmitti heti.
Nousen portaat ylös ja kaivan vaatekkaapista itselleni valkoisen, hieman minulle ison napillisen paidan, sekä punaruudulliset yöhousut.
¡Ay! Esta imagen no sigue nuestras pautas de contenido. Para continuar la publicación, intente quitarla o subir otra.
*ovikello soi.* (kahdeksan kertaa putkeen) Hoipertelen alakertaan ja avaan ulko-oven, ja heti kun näen pojan huolestuneen ilmeen, ryntään tämän syleilyyn.
"Siis, se paska tosissaan löi sua?" Taehyung kysyy melkein kuiskaten. Nyökkään vain vastaukseksi ja siirrän jääpussia pois otsaltani, jotta tämä näkisi tilanteen. "H-herranjumala! Tota pitää lähtee käymään näyttää lääkärissä" vamhempi sanoo silmät pyöreinä, huolestunut ilme kasvoillaan. "Millä se sua oikein läi, et sai noin pahaa jälkee aikaseks?" tämä jatkaa yhä huolestuneena.
Se... Se löi ramune pullon mun päähän... -Sanon hiljaa ja käännän katseeni maahan. "Siis.... Lasisen pullon????!" Tae sanoo jörkyttyneenä ja alkaa heti tutkia hiusrajaani ja ohimoani, etsien mahdollisia sirpaleita Nyökkään vaisusti, katse edelleen visusti alhaalla. Tunnen Taen tarttuvan kiinni vyötäröstäni kiinni, ja jalkani irtoavat maasta. Poika kantaa minut huolestunut ilme kasvoillaan talooni sisälle, ja sulkee oven. Hän laskee minut olohuoneeni sohvalle, ja istuu itse jalkojeni viereen. "Tolle asialle täytyy tehdä jotain. Sua ei todellakaan saa kohdella noin. Ei kukaan." Tae sanoo ja nostaa katseensa minun turveltujen kasvojeni korkuudelle.
Mietin mitä sanoisin. Ei tunnu luontevalta nostaa syytettä omaa isoäitiä kohtaan, mutten todellakaan pystynyt jättää asiaa sikseen. Koska homous ei ole sairaus! Nyökkään Taelle vastaukseksi, ja mietin miten kyselisin asiasta tarkemmin kuulostamatta sivsn kahjolta.
Miten, se sit niinku hoidetaan? -Kysyn tältä viimein olettavan että vanhempi tietää mistä asiasta puhun. "Noh, mahdollistahan on tehdä rikosilmotus, jos vähemmällä työllä haluut päästä. Toinen vaihtoehto on viedä tää oikeuteen asti" Tämä kertoo minulle miettien ilmeosesti samalla, olisiko muita vaihtoehtoja.
Ääh, voidaaks miettii tätä joskus myöhemmin, en haluis sen et tän miettimine aiheuttaa mul viel enemmän päänsärkyy. -Päätän sanoa hetken mietittyä asiaa. Ehdin jo käymään päässäni kaikki mahdolliset kuvitelmat siitä, miten oikeudessa voisi mennä, miltä idomummoni näyttäisi syyllisen tuolissa istuen, miten oma äitini tähän kaikkeen reagoisi,, ja, paljon muuta.
"Aa joo toki, mieti vaan ihan rauhas. Onks sul jotai muuta mist haluisit puhui tai vastaavaa? Koska tässä mä sentään olen." Tämä vastaa ja katsoo taas minuun päin kirkkain silmin, pieni hymy kasvoillaa.
Kehtaisinko kysyä tästä meidän välisestä jutusta. Kun en oikein tiedä mitä tää on. Suhde? Seksisuhde?
No totah, oon vähä miettiny et onks meil ny jotain juttuu vai mikä tää meijän tilanne on? Ku vielä ihan hetki sitte luulin et sä olit vaan mun ihastus, johon epätoivosesti koitin saada huomion ja jonka luulin olevan hetero, ja no nyt... mietin miten jatkaisin lauleeni loppuun. Ei kuullosta päässänikään loogiselta kysyä että "enne luulin et oot hetero, ja no nyt... Mul on sun siemennesteet syvällä mun perseessä. Että mikä homma? -Tai mitään tuonne päinkään.
"Pakko sanoa, että oon alkanu kiinnostumaan susta. Mut haluun edetä ihan rauhassa tästä eteenpäin, ollaanhan me vasta puoli tuttuja" Tämä vastaa hymyillen ja asettaa vasemman kätensä hennosti reiteni päälle.
Nyökkään onnellisena, ja käperryn Taehyingin lämpimään syleilyyn. Olisiko mahdollista, että tästä alkaisi vuosisadan rakkaustarina?
Siinä aika kuluu puhuessamme paskaa koulumme opettajista, nauraen yhdessä. Taehyung on aivan liian ihana!<33
Heissaan, älkää viel oo unohtanu mua xD Oon pahoillani et tän ficin kirjottamine on vähä jääny viime aikoina, mut koitan jaksaa taas alkaa panostaa vähä enemmä hehe Kuitenkin, täss ois uus osa, toivottavast pidät! <3
