"Jungkook, luojan kiitos sä olet kunnossa!" Kuulen Hwasan äänen saapuessani ovista sisään takaisin Taeminin villaan. Laskeudun Taehyungin reppuselästä ja Hwasa liukastelee villasukkiensa kanssa laatoitetun lattian poikki halaamaan minua. Myös Hoseok, Jimin ja Taemin saapuvat luokseni huojentuneina.
"Oon pahoillani et huolestutin teidät, en ois saanu lähtee yhtäkkii vaa juoksee tuntemattomaan, mut mä vaan menin sellaseen pakokauhuun enkä yhtään tiiä mikä muhun meni-"
"Hei Kook, mennyttä ei voi muuttaa, pääasia nyt et tulit ehjänä takaisin! Eikä sua voi syyttää siitä mitä tapahtu, ihmiset reagoi eri tilanteisiin eri tavalla eikä sitä aina voi kontrolloida." Jimin sanoo keskeyttäen anteeksi pyytelyni.
"Ootte ihania." Totean onnellisena ja otan kaikki viisi kerrallaan ryhmähalaukseen.
"Miten sä löysit takasin?" Hoseok utelee hetkeä myöhemmin, kun olemme kaikki istu'utuneet olohuoneeseen, minä, Taehyung ja Hwasa sohvalle, Jimin nojatuoliin ja Hoseok sekä Taemin säkkituoleihin.
"No siis, ihan ensin mä vaan juoksin, en ees tiiä kuinka pitkän matkaa mut jossain kohtaa sit havahduin todellisuuteen kun alko hämärtyä... Ja sit koitin kysellä ihmisilt neuvoo mut joko ne ei kuunnellu, heitti mulle jotain japania takasin tai sit osas neuvoo mutten ymmärtäny kun en mä näist kaduist tai kapunginosist mitään tiiä Mut löysin yhen semmosen pienen marketin mis yks myyjistä osas puhuu koreaa ja osas auttaa mut mun huonon kyoto-tietämyksen kanssa takaisin sinne ravintolalle, ja makso viel taksinki mun puolesta." -Selitän pikakelauksena kaikille. "Niin ja siis sitten Taehyung luojan kiitos oli siel ravintolassa kun taksilla sinne saavuin takasin." -Lisään tuohon vielä ja nojaudun Taehyungia vasten asettaen pääni hänen olalleen.
"Voi sua..Mut ihanaa et oot taas täällä, ja jos et ois löytäny takasin siihen ravintoalle nii oltais kyl koluttu koko Kyoto ja vaikka koko Japanikin läpi kunnes oltais löydetty sut!" Hoseok sanoo hymyillen, ja tuohon muut nyökkäilevät myöntyvästi. On mulla kyllä ihan parhaat ystävät~ Ja poikaystävä tietysti myös<3
Loppu ilta meni telkkaria katsellessa ja jutellessa kaikesta turhasta noiden muiden kanssa olohuoneessa. Noin puolenyön aikoihin kapusimme kaikki omiin huoneisiimme, ja toivotimme hyvät yöt muille.
Otan päällysvaatteeni pois, ja kellahdan sängyllemme boxereissa. Taehyung meni vielä suihkuun, joten koko sänky olisi vielä hetken kokonaan minun käytössäni. Kääriydyn peittoni alle ja vien molemmat Taenkin tyynyt. Kieltämättä oli kyllä ollut harvinaisen raskas ilta, mitä nyt muutaman tunnin kestänyt seikkailuni yksin Kyotossa oli kestänyt. Nyt sitte, kunnon yöunet et huominen lähtis hyvin käyntiin~
Avaan puhelimeni, viesti äidiltä.
Kaikki hyvin äiti, älä huoli. Ollaan käyty syömässä ja vietetty ihanaa aikaa l ystävien kanssa, huomenna mennään sirkukseen. Hyvää yötä olet rakas>
"No hei muru, pyöriks sä tinderissä vai mitä sä sil puhelimella puuhailet?" -Suihkunraikas Taehyung vitsailee, ja tulee pyyhe päällä sänkyyn vierelleni.
"Joo juttelen mun neljäntoist eri poikaystävän kanssa tääl sil aikaa kun olit suihkussa" Vastaan naurahtaen, ja laitan puhelimeni yöpöydälle.
"Jaaha jaaha, no siinä tapauksessa pitäskö mun vähä rankasta sua?" Tuo kysyy vinkaten silmäänsä, ja riisuu pyyhkeen päältänsä-
Moikka, nyt ois taas uus luku paketissa! Ja hei, hirveen säätämisen jälkeen tää kone lähti taas toimii! Toivottavasti pidit täst luvusta, ja hei ennenkun lopettelen niin vikaks tähän halusin muistaa pienesti mun ultimate biasta, Kim Jonghyunia, jonka kuolemasta on tänään, 18.12.2020 tasan kolme vuotta. Lepää rauhassa enkeli<3
¡Ay! Esta imagen no sigue nuestras pautas de contenido. Para continuar la publicación, intente quitarla o subir otra.
