Pala Taivasta✅

Syvällisiä

Lempeä tuhina kuului mun korvan juuressa kun Joel nukkui vielä yön rasitustaan pois. Eikä ihme, oli meillä sen verran pitkään mennyt muussa kuin nukkumis tarkoituksessa..

Mun käsi oli kietoutuneena sen ympärille ja pää nojasi sen omaan. Siihen me oltiin nukahdettu noin 10 sekuntia sen jälkeen kun päästiin viimein toisistamme irti.

Yritin varovasti liikahtaa sitä herättämättä, jotta saisin paremman asennon mut se taisi olla täysin turhaa. Enkä mä halunnut ottaa sitä riskiä et mies heräisi, joten annoin asian vain olla.

Mun ajatukset eksyi siihen, miten me oltiin päädytty koko tilanteeseen ylipäätään. Tai edes parisuhteeseen. Se vain tapahtui.

Molemmat huomasi yhtäkkiä tuntevansa jotain paljon enemmän ja siitä se vain oli lähtenyt.

Siitä asti me oltiin vietetty jokainen päivä myös duunien ulkopuolella yhdessä ja tehty ihan tavallisia juttuja. Ehkä siksi se olikin niin siistiä.. kaiken tämän pyörityksen keskellä oli edes jotain normaalia. Kuka olisi uskonut että se normaali asia oli juuri Joel?

Jätkät oli olleet aivan täynnä intoa kun me niille kerrottiin. Niistä oli mahtavaa saada ensimmäinen pariskunta meidän bändiin. Musta se kuulosti vanhanaikaiselta mut omalla tavallaan mukavalta.

Joel oli meistä se, jota sai olla toppuuttelemassa asiasta kertomisen suhteen. Se olisi jo seuraavana päivänä halunnut kuuluttaa asiasta koko maailmalle, siinä samassa kun mä vasta availin silmiäni. Nautin siitä et sain herätä vihdoin sen vierestä.

Pari päivää mä olin saanut sen pitämään suunsa kiinni mut kolme alkoi olla jo liikaa. Kun vanhempien lisäksi Niko, Ale, Tommi ja Olli olivat saaneet tietää, oli fanien vuoro.

Me oltiin julkaistu instaan kuva jossa katsottiin vain toisiamme syvälle silmiin ja hymyiltiin. Tekstinä luki kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Se oli iskenyt jengin tajuntaan vasta siinä kohtaa kun me molemmat julkaistiin kyseinen otos ja Niko tuli huutelemaan hävyttömiä asiattomuuksia kommenttikenttään.

Seuraavan viikon oli sadellut viestejä ja kommentteja joissa porukka kyseli oltiinko me ihan oikeasti yhdessä vai oliko kyse vaan jostain paskasta vitsistä. Mikä ei toki meidät tuntien mikään yllätys olisi ollut sekään.

Lukuisiin viesteihin vastaamisen sijaan me oltiin päätetty lopulta julkaista ihan virallista tietoa Joelin instassa. Niko oli välttämättä halunnut ottaa meistä kuvan jossa me suudellaan, joten sillä mentiin ja räjäytettiin some.

Siihen Joel oli lyhyesti ja ytimekkäästi kirjoittanut: Yes. One more time, yes. Ja laittanut sydämen perään.

Mä olin jakanut sen päivityksen myös omalla tililläni ja laittanut siihen vielä tarkennukseksi että jonain päivänä me todella oltais ihan kirjaimellisestikin se paljon puhuttu old married couple..

Se oli saanut ihmiset sekoamaan täysin ja vartissa koko some oli täynnä edittejä meistä. Musta se oli pelkästään söpöä eikä se haitannut millään tapaa. Joelista se oli myös hauskaa joten mitäpä siihen lisäilemään. Ei ne sitä kuitenkaan loputtomiin jaksaneet.

Mä jätin ajatukseni niille sijoilleen kun Joel alkoi osoittaa heräämisen merkkejä. Katsoin sitä vain odottavasti. Mun päivän kohokohta oli kun sain aamulla ensimmäiseks katsoa sitä silmiin. Avata omani ja nähdä miten tuo utelias ja lempeä silmäpari katsoi mua herkeämättä.

"Huomenta rakas" sanoin hiljaa.

Silitin samalla sen vaaleita hiuksia ja suukotin hellästi otsaa. Mä tiesin sen pitävän siitä. Sen huulille kohosi hento hymy ja se siristi silmiään pikkuhiljaa auki.

Mä rakastin sitä millainen se oli aamuisin. Toki muutenkin mutta eri tavalla taas. Se piti mun lailla hitaista heräämisistä ja siitä miten sängyssä oli ihanaa söpöillä aina ennen kun piti nousta ylös. Hellää hiplailua, varovaisia suukkoja, halailua, kuiskimista toisen korvaan...

"Huomenta" hiljainen vastaus kuului.

Se oli vielä ihan unessa. Yritti kovasti saada itseään hereille mut uni pisti entistä kovemmin vastaan. Nuku vain.. ei meillä ollut mikään kiire.

Tänään ei ollut treenejäkään joten me oltais voitu ihan hyvällä omallatunnolla maata sängyssä koko päivä ja vain halailla. Se kuulosti enemmän kuin hyvältä, jos multa kysyttiin.

"Onks sulla suunnitelmia?" uninen ääni mun viereltä kysyi.

Mulla varmaan olis pitänyt olla. Mutta eipähän ollut. Toisaalta tarvitsiko nyt niin sanottuna vapaapäivänä välttämättä suuria suunnitelmia ollakaan.

Tosin mua kyllä vähän jäi harmittamaan se, etten mä saanut heitettyä sitä lumipallolla eilen aamulla joten jos lumi on suvainnut pysyä maassa, se voisi olla mun suunnitelma tälle päivää. Ei muuta.

"Heti aamusta? No ei" vastasin pörröttäen sen hiuksia.

Mä tiesin ettei se pitänyt yhtään siitä jos sen jo valmiiksi takkuisia hiuksia sekoitti vielä pahempaan sotkuun mut mä en mahtanut itselleni mitään. Helpoin iskeä kun toinen sitä vähiten odotti.

Yhtäkkiä se tarrasi mua vyötäröltä ja kiepsautti alleen. Se istui mun lantion päällä, kädet mun olkapäillä. Sen silmät oli miltei puoliksi kiinni.

"Älä pakota mua tekemään eilistä uudestaan" se sanoi kulmiaan kohottaen. Älä koskaan herätä nukkuvaa leijonaa....

Mä olin hyvinkin tietoinen siitä mitä se tuolla tarkoitti... se ei nimittäin erityisemmin pitänyt siitä jos mä tein jotain oman pääni mukaan tai jos mä onnistuin yllättämään sen jollain tapaa. Enkä mä nyt puhunut mistään söpöistä joulupaketeista kuusen alla. Tai mistään niin sanotuista tavallisista parisuhteeseen tai elämään ylipäätään liittyvistä asioista. Mitä hittoa mä yritin kaunistella?! Kyllä te tiedätte mistä mä puhuin!

"Sori" tokaisin virnistäen ja painoin pikkupusun sen nenän päähän. 

Se kurtisti kulmiaan ja pudisteli päätään huvittuneena. Se kumartui suutelemaan mua ja mä vedin sen vain tiukemmin vasten itseäni. Näin me voitais olla koko päivä. Eikö? Mitä muutakaan me vapaapäivänä tehtäis..?

***

Oisko teillä jotain toiveita mitä tässä vielä tapahtuis ennen jouluaattoa sun muuta :) Heitelkää ehdotuksia jos siltä tuntuu :)