Ihmisen korvat, suden silmät

Puolimatkan etappi

Bussit pysähtyivät puolimatkassa Astikkaalle. Huoltoasemalla kuljettajat, opettajat ja oppilaat saisivat syödä ja pitää tauon.

Parkkipaikan ilma tuoksui kaikkine saasteineenkin raikkaalta bussin ummehtuneen ilman jälkeen. Samuel nousi Viktorin kanssa bussista ja he näkivät, kun Aapo tuli ulos toisesta.

"Hirveää. Milla oksensi puoli tuntia sitten. Kaikki sano sille, että ei menisi taakse. Mutta mitäpä sekään ikinä kuuntelee. Koko bussi haisi ihan kauheelta", Aapo sanoi.

"Miks meidän pitää tietää tuollaista?" Viktor kysyi.

"En mä tiedä", Aapo sanoi.

"On vaan hyvä, kun teille voi kertoo kaikenlaista. Siellä toisessa koulussa ei voinut luottaa keneenkään."

"Ootko varma, että voit luottaa meihin? Entä jos me mennään juoruamaan kaikille?" Viktor ilkkui.

"Pää kiinni Vikke", Aapo sanoi.

Samuel ja Aapo nauroivat. Vikke tuhahti heille, mutta kolmikko lähti kuitenkin yhdessä valtavan parkkipaikan halki kohti huoltoaseman sisäänkäyntiä.

Huoltoasema oli suuri. Edes Viimasalon suurimman ostoskeskuksen vieressä oleva jättikokoinen huoltoasema Marama ei ollut näin suuri, puhumattakaan Tuikkulan pienestä ABC:stä. Korkeutta huoneilla oli ainakin kahdeksan metriä. Ravintolapuolella pöytiä näytti olevan satoja. Samuel näki suuren myymälän toisella puolella rakennusta. C– luokan kikattava tyttöparvi istui muutaman metrin päässä heistä, ja Viktor kuuli tarkoilla korvillaan heidän keskustelunsa.

"Shh", Viktor suhisi. "Olkaa hiljempaa, mä kuuntelen."

Tytöt keskustelivat turhanpäiväisistä asioista, kuten meikistä ja vaatteista, mutta sitten jokin asia kiinnitti Viktorin huomion. Samuel ja Aapo yrittivät myös kuunnella.

Tytöt puhuivat alkoholista. C–luokan kuningattaren Eean sanat kuulostivat epäilyttävältä.

"Niin, Sinillä on kuulemma pari tölkkiä siiderii tuol sen repussa. Älkää kertoko kenellekään, varsinkaan Masikselle. Heidillä on jotain vielä parempaa, vähän vahvaa", Eea selosti.

"Voitaishan me tietysti pitää vähän hauskaa keskenämme ja eipä kyllä haittais, vaikka jotku pojatki tulis mukaan."

"Ketä sä tarkoitat?" Eean kaveri Jonna kysyi.

"Niitä yksiä. Niitä komeita", Eea lisäsi.

"Haluaisin niin nähdä, miltä sen Marin ilme näyttäisi, kun Samuel vihdoinkin huomaisi, miten ruma se on, ja valitsis sen sijaan mut."

"Oijoi, joku taitaa olla ihastunut Samuun", Jonna sanoi ja nauroi.

"Mä olen varmaan ainoa, joka ei ole kiinnostunut Samusta", Jutta, yksi tytöistä, sanoi.

"Kenestä sä sitten olet kiinnostunut?" Sara uteli.

"Uskallanko mä teille kertoa, jos te juoruatte", Jutta sanoi ja empi hetken.

"Uskallat sä", Sini sanoi.

"No okei. Aapo on aika komee. Ja tosi urheilullinen", Jutta vastasi.

"Ja Aapon rastat! Ne on niin söpöt", joku kommentoi.

"Mutta Aapo on aika... lihava", Sara sanoi.

"Lievästi sanottuna", Eea sanoi. "Hirvee läski."

"Miksiköhän ne kaks silti pyörii Viken kanssa. Eihän Vikke ole samassa sarjassakaan niiden kanssa. Se on hirvee ruipelo nörtti", Sini mietti.

Tytöt nauroivat, ja pojat olivat raivoissaan. Aapoa nolotti kommentit hänen ruumiinrakenteestaan. Viktoria suututti se, että häntä oli kutsuttu ruipeloksi nörtiksi, ja liian rumaksi ystäviensä seuraan. Samuel raivostui, koska tytöt puhuivat hänen ystävistään noin ilkeästi. Sen lisäksi hän vihasi, kun ihmiset kutsuivat häntä Samuksi. Oli hänelle parempiakin lempinimiä. Se oli vielä pientä, mutta Viken haukkuminen meni yli. Eivät pojat olleet koskaan kuuluneet mihinkään suureen jengiin, vaan he olivat olleet kolmistaan kavereita ensimmäisestä luokasta asti.