Kosto

582 52 11
                                    

Aamulla Samuel ja Aapo heräsivät vesisuihkuun heidän naamoillensa. Saku ja Konsta kostivat, kuten Samuel oli ennustanut. Sakulla ja Konstalla oli käsissään mukit, joista he olivat kaataneet vettä heidän päälleen - yllättävää kyllä, Viktoria he eivät olleet herättäneet vedellä.

Kun Aapo ja Samuel heräsivät tähän ikävään yllätykseen, he kiehuivat raivosta. Tuollaiset kakarat he haluaisivat vaikka ripustaa seinälle. Kaksoset räkättivät raivostuttavaa stereonaurua. Heillä oli kädessään sakset, ja Aapo tajusi, mitä he aikoivat tehdä Viktorin pitkälle tukalle - hänen äitinsä oli yrittänyt monta kertaa lyhentää poikansa tukkaa hänen nukkuessaan, koska ei pitänyt Aapon rastoista, mutta hänen isänsä puolusti häntä.

"Pojat, ei teillä taida järki paljoa päätä pakottaa. Ei varmaan olis kannattanu herättää meitä, ennen kuin aioitte tehä ton", Aapo murahti ja Viktor heräsi.

Sakusta ja Konstasta ei tietenkään ollut vastusta Aapolle ja Samuelille, kuten he varmaan itsekin tiesivät, mutta he eivät olleet yksin. He olivat tehneet ilkeän suunnitelman.

Huoneeseen ryntäsi muutama A-luokan koviksista, jotka Viktor tunnisti Nestoriksi, Sauliksi, Tomiksi ja Joonaksi. Ylivoimainen hyökkäys oli lannistava. Sauli ja Tomi olivat suurimmat, joten he ottivat Aapon ja Samuelin kiinni. Heidän avukseen ryntäsivät Nestori ja Joona. He paiskasivat Samuelin ja Aapon seinää vasten.

"Te joko annatte meiän tehä mitä me halutaan ilman temppuja, tai muuten... Kuka haluaa nähdä Hikke-Viken ongelmissa?" Saku kysyi.

"ME!" huusivat muut kiusaajat kuorossa, vaikkakin heistä kaikui selvä ennalta sovitun huudon sointi.

"Onkos Hikke-Vikke koskaan röökiä polttanut?" Saku kysyi.

"No ei tietenkään ole, sehän on tommonen pikku enkeli", Joona ilkkui.

"Arvaas mitä?" Konsta narisi. "Sä saat kohta mennä tonne pihan keskelle, otat tän röökin ja poltat sen keskellä pihaa, loppuun asti."

"Tai muuten..." Nestori uhkasi.

"Ei!" Aapo protestoi. Ennen kuin kukaan huomasi, hän oli vetänyt itsensä irti ja lyönyt Sakua keskelle naamaa. Saku kaatui maahan eikä pystynyt nousemaan ylös. Saku oli tajuton, eikä muilta kestänyt kauaa huomata se. Muut olivat hetkessä Aapon kimpussa.

Samuel huusi Viktorille: "Juokse!"

Viktor ei olisi halunnut jättää ystäviään yksin, mutta hän tiesi, että hänellä ei ollut yhtään voimaa kiusaajia vastaan. Hän juoksi nopeilla jaloillaan ulos ja meni puron varrelle saunan viereen. Hän lähetti viestin Samuelille ja Aapolle:

"Tulkaa saunalle kun pääsette."

Kerkesi kulua kaksikymmentä minuuttia, kunnes Aapo ja Samuel tulivat saunalle.

"Mä hakkasin Sakun ja Nessin, ja tein aika hyvän osuman Tomin nenään", Aapo sanoi.

"Mä onnistuin varmaan murtamaan Joonan nenän", Samuel sanoi.

"Hui kamala", Viktor kommentoi. "Miten te pääsitte pois kolmesataaprosenttisen ylivoiman kynsistä?"

"Teekoo tuli paikalle. Kaikki tietää, minkälaisia riitapukareita varsinkin Joona ja Tomi on, joten se arvasi, että me ei sitä tappelua aloitettu. Ja sanoi vielä, miten hyvin me pärjättiin tuollaista ylivoimaa vastaan. Se vei Joonan ensiapuun ja lupasi, että tästä ei tule kenellekään ongelmia, jos tää ei toistu", Samuel huomautti.

"Sori kun mä pakenin", Viktor sanoi surullisena. "Mä en tiedä, miksen mä osaa tapella."

"Ei se mitään, me pärjättiin", Aapo sanoi. "Me osataan tapella sunkin edestä. Me ollaan aina ystäviä, tapahtu mitä tapahtu."

Ihmisen korvat, suden silmätWhere stories live. Discover now