Promise/Sope

osa kolmetoista

Yoongin nk
Kai osoitti kapeata kujaa kohti. "Shou" mumisin hiljaa. "Mitä tehää?" Hoseok kysyi minulta. "Kurkataan missä kunnossa se on" sanoin. "Mennäkö me tonne?" Mia kysyi pelokkaasti. "Yoongi jos mä jäisin tähän lasten kanssa" Hoseok ehdotti ja nyökkäsin.

"Shou, ooks kunnossa?" kysyin kun olin päässyt miehen luokse "Miks sua edes kiinnostais, että oonko kunnossa sen jälkeen mitä tein sulle" tuo mumisi. "En minä aivan kylmäsydämminen ole" sanoin. "Näytänkö siltä että olen kunnossa?" Shou naurahti elämänhalun kadottaneena. "Kun tästä katsoo analysoin ettet ole syönyt etkä juonut mitään moneen päivään" mietin äänen. Tuon silmät suurenivat sen merkiksi, että olin arvannut oikeaan.

Mietin hetken mitä tekisin. "Nosta laiska takamuksesi tosta maasta jos haluat ruokaa" sanoin ja lähdin takaisin poikaystäväni luo. En oikein ollut varma kannattiko minun sanoa tuota, sillä mies oikesti tuli perääni. "Hyung..." Hoseok mumisi hieman epäilevästi kun huomasi Shoun, joka oli nyt vieressäni.

"En mä pure. Voit kyllä hengittää" Shuo naurahti poikaystäväni suuntaan. "Siitä en ois ihan varma" Hoseok murahti. "Yoongi miulla on nälkä" Mia mumisi. "Mullakin" Kai sanoi. "Lähdetään sinne syömään siis" sanoin. "Kuka toi on?" Haneul mumisi hiljaa Hoseokin selässä.

Sivutin kysymyksen ja lähdin kävelemään. Löysimme jonkin paikan ja istuiduimme pöytään. Pidin Haneulia sylissäni. Tilasimme jotakin ja saimme lapset keskittymään syömiseen.

"Sä taidatkin siis tietää kuka mä oon?" Shuo kysyi poikaystävältäni ja hän nyökkäsi. "Ooks tavannu sitä niiden aikojan jälkeen?" mies kysyi vuorostaan minulta. Hoseok tiesi kenestä mies puhui.

"Tarkoitat varmaankin Kenjiroa niin kyllä ollaan tavattu hänet. Se seurusteli pari vuotta sitten mun siskon kanssa. Nykyään ei olla onneksi enää nähty. Varmaan on vihdoin tajunnut jättää mut ja Hyungin rauhaan" tuo sanoi juoden latteaan. "Varotan teitä sillä ei oo ollenkaan hyvät mielessä. Se tuskin on jättänyt teijät rauhaan. Tunnen hänet vaarallisen hyvin" Shou sanoi vakavissaan.

Itse en jaksanut avata suutani. Keskityin vain Haneulin ruokkimiseen, sillä lapsi oli hieman väsynyt. En tiennyt kannattiko miestä kuunnella. Luultavasti Kenjiro todella oli juonittelemassa jotakin päämme menoksi.

"Mitä nää lapset on? Onks nää teidän?" Shou kysyi vaihtaen puheenaiheen hieman virnistäen. "Älä siinä virnistele. Me ei olla Yoongin eikä Hobin lapsia vaikka ehkä haluttaisiinkin. Me ollaan orpoja kaikki" Kai murahti ja lappasi piirakkaa suuhunsa. "Aaa. Anteeksi" mies kuulosti oikesti siltä, että olisi ollut pahollaan. "Ootko oikeesti pahoillas vai sanoiks ton vaan vitsillä?" poika kysyi. "Sanoin tosissani. On harmi, että teillä ei ole omia koteja" Shou sanoi.

Miehen puhelin soi. "Mun pitää lähteä. Kiitos ruoasta" tuo katsoi pelokkaana puhelintaan ja lähti nopeasti. Pelon kuuli myös hänen äänestään. "Pitäiskö meidänkin alkaa lähtemään kun Haneul nukahtaa kohta" sanoi. "Joo" Mia sanoi ja nousi.

Hoseokin nk

Lapset olivat painuneet pehkuihin me olimme palenneet kotiin. "Hyung... halaa mua" mumisin. "Saanko ensin kuivata hiukset vai tarvitsetko heti halin?" Yoongi kysyi pyyhe päällään. "Nyt heti" mumisin. "Tietenkin" tuo hymähti ja halasi minua. "Mikäs nyt tuli?" mies kysyi. "Tartten huomiota" sanoin. "Olenko antanut liian vähän huomiota. No korjataan asia. Saat huomiota koko yön" tuo sanoi.

_

Heräsin vanhemman päältä. Kello näytti kymmentä. Herätin Yoongin vaikka tiesin, että hän halusi vielä nukkua, mutta tiesin myös sen, että jos nyt jättäisin hänet nukkumaan yksin hän näkisi painajaista. Suutelin tuota ja vanhempi alkoi heräillä.

"Nukuitko hyvin?" hymyilin. "En mitenkään erityisen hyvin mutten ainakaan nähnyt painajaista" Yoongi sanoi aamuisella äänellään.

"Mikä on päivän suunnitelma?" Yoongi kysyi. "Mulla on äänitykset, kuvakset ja palaveri ja sulla taas paljon paperi töitä ja hieroja. Illalla mennään Jinin, Joonin, Kookien Jiminin ja Tae kanssa syömään ja pidetään pyjamabinleet täällä" kerroin. "Missä välissä te ehditte sopia?" vanhempi kysyi. "Ei se niin monimutkaista ollut" hymähdin ja suuntasin suihkuun.

Heitin kassini ollalleni ja sanoin heipat Yoongille. Matkalla kävin hakemassa kahvia ja päädyin äänitysstudiolle. "Miten menee?" Jackson tervehti. "Ihan hyvin. Mites sul?" join latteani. "Mitäs tässä, töitä on paljon" tuo sanoi. "Mites Yoongilla menee? Vieläkö hän näkee painajaisia?" mies kysyi. "Juu kyllä näkee ja aavistan pahaa, että yksi hänen painajaisista toteutuu" sanoin.

"Tuskin pystyt estää sen toteutumisen, mutta pystyt muuttaa sitä. Kirjaa kaikki ylös mikä voisi vähänkään liittyä painajaiseen. Jos se toteutuu Yoongin painajaisista saa paljonkin tietoa. Yrittäkää selvittää missä tapahtuu, milloin tapahtuu ja miten tapahtuu" Jackson sanoi.

Pistin Jacksonin vihjee muistiin ja hyvästelin miehen. Änitykset oltiin saatu pois alta tältä päivältä samoin kuvakset ja pitkä palaveri. Kotona odotti painajaista näkevä poikaystävä. Herätin hänet ja otin hänet syleilyyn.

"Se toteutuu" sanoin. "Niin, miten me voidaan muka estää se?" tuo mumisi. "Ei me voidakkaan, mutta me voidaan muuttaa sitä. Kerro kaikki yksityiskohdat ja tiedäksä ketään, joka vois olla sen takana" sanoin.

Yoongi kertoi minulle kaikki minkä oli nähnyt ja kirjotin ne ylös. Mietimme kuka voisi olla syyllinen tapahtumaan. "Shou" ehdotin. "En usko. Se on muuttunut. Näiksä miten se lähti eilen, en usko, että se teskis mitään sellaista" tuo sanoi. Yoongi oli oikeasti Shou oli muuttunut. "Meidänhän pitää lähtee ihan kohta" katsahdin kelloa.

Kiiruhdimme ja vaihdoimme vaatteemme. Nautimme illallisen ja tulemme porukalla meille. "Jompikumpi saa kyllä lainata verkkarit, nää farkut ei oo kovin mukavat. En ainakaan unohtanut ottaa mukaan" Namjoon sanoi. "Tiedät missä se vaaatehuone on niin hae sieltä vapaasti jotkut" Yoongi sanoi.

"Mehän ei olla jaette meijän tarinoitammen. Ja täällähän on kaksi paria ja yksi kolmikko joten voisi olla sen aika ja sit comin out storiet" Jin sanoi. "Ei yhtää huonompi idea" sanoin. "Mä voin vaikka alottaa. Tulin siis kapista homona viisitosta vuotiaa ja iskin silmäni näihin kahteen. Ja mun vanhemmille se ei ollut mitään ne suhtautu siihen hyvin" Jimin kertoi. "Mulla ihan sama juttu kun Jiminillä, eikä meillä kolmella kovinkaan mielenkiintoista tarinaa ole" Jungkook sanoi.

"Mulla taas hiukan eri tarina. Mähän oon siis homo ja a seksuaali. En siis tunne ketään kohtaan mitään seksuaalista halua, mutta romattista kylläkin. Huomasin sen ekassa suhteessa kun se toinen odotti sitä koko ajan ja itse en ollenkaan" Taehyung kertoi. "Me kolme päädyttiin yhteen lukiossaa ja vietettiin joka hetki yhdessä" Taehyung lisäsi.

Yoongi kertoi omansa, jossa hänen sanoin ei ollut kovin paljoa. Hänen vanhempansa vain löysivät Yoongin päiväkirjan ja saivat tietään poikansa olevan homo. Minunkin vanhemmat löysivät päiväkirjani ja löysivät sen, että olen bi.

"Mä taidan siis olla ainut, jonka vanhemmat ei olleet kuvin iloisia kun saivat tietää, että pidin pojista" Namjoon sanoi. "Minä olin yksi koulun parhaista ja Joon taas...." Jin kertoi.