Maailma meidät yhteen toi || Vkook

12.

||Taehyung||

Olin täydessä paniikissa tämän Jungkookin äidin alkaessa huutaa minulle. "MITÄ SÄ OOT TEHNY MUN POJALLE?!" tämä huutaa vihaisena ja tulee luokseni läpsäisten minua poskelle. "Äiti ei se tehny mitään pahaa!" Jungkook huutaa huoneestaan peiton alta. Saan itsenikin vähän rauhoitettua. Olin muutenkin kuullut Jungkookin äidin olevan homofoobinen ja tämä varmasti inhosi minua suuresti. Jungkookia ei nyt varmaan niin paljoa, tämä oli sentään tuon poika.
"me sovittii Jungkookin kaa tää, en satuttanu sitä mä lupaan. En ikinä satuttais Jungkookia." sanon tämän äidille yrittäen saada tuon ymmärtää tilanne. "VITTU TEIDÄN POIKIEN KANSSA" tämän äiti huudahtaa ja lähtee rymistellen alakertaan.
Kävelen sitten Jungkookin luo ja varmistan että tällä on kaikki hyvin.
"eihän sua satu mihinkää? Onks sulla parempi olo?" alan heti kyselemään tältä huolestuneena. "j-joo.. S-saiks sä sen särkylääkkeen..?" Jungkook mumisee hiljaa, selvästi pidättää kohta tulevia kyyneliään. "mmh.. Mä tuon sulle kuhan en saa turpaani ku haen ne" vastaan tälle ja pörrötän tämän hiuksia. "oot rakas" sanon tälle ennenkuin nousen taas ylös ja lähden hiljaa alas hakemaan särkylääkkeitä mitä Jungkook pyysi. Nappaan ne nopeasti keittiön yläkaapista missä tämän äiti näytti niiden olevan. Nappaan vielä lasillisen kylmää vettä ja palaan Jungkookin luo niiden kanssa. Ojennan ne tälle ja nostan tuon istumaan jonka jälkeen tämä ottaa lääkkeensä ja käy takaisin makaamaan. "v-voisiks sä antaa m-mun alushousut?" nuorempi kysyy taas ujosti ja ojennan ne tälle. Tämän huulet taipuu pieneen hymyyn ja tämä laittaa ne jalkaansa. Päätän käydä makaamaan Jungkookin viereen ja vedän tuon kainalooni. "onks tässä hyvä olla?" Kysyn Jungkookilta hymyillen ja tämä nyökyttelee päätään kunnes nukahtaa rintakehääni vasten.

Pari tuntia myöhemmin

Jungkook alkaa heräillä siihen että tuijotan tätä hymyillen. "m-mitä?" tämä kysyy haukotellen ja katsoen minua ihmeissään. "katoin vaan sun söpöjä kasvojas ku sä nukuit, anteeks jos mä herätin sut" Sanon tälle. Tämä pudistaa päätään ja kehrää minua vasten hymyillen. "mä rakastan sua" Jungkook hihkaisee hiljaa ja laittaa kätensä ympärilleni. "mäki sua pikkunen" vastaan ja suukotan tämän otsaa hymyillen. Siinä sitten makasimme varmaan pari tuntia jutellen koska Jungkook ei saanut unta eikä jaksanut noustakkaan.

//en tiiä onks tää nyt viimenen osa koska tää sarja oli vähän turha ku en enää keksi mitää jatkoo enkä pysty keskittyy tän jatkamiseenka ehheh. Kommentoikaa jos haluutte vaik et jatkan tätä aina sillon ku jaksan\\