Maailma meidät yhteen toi || Vkook

6.

||Taehyung||
Hengästyneenä katsoin pientä poikaa joka nyt nojasi minuun päin. Jouduin luultavemmin auttamaan tätä nyt jatkossa, itsehän minä kivun tälle aiheutin. "väsyttääkö pikkusta?" kysyn hymyillen tältä. Itse olin vain hengästynyt. Jungkook taas näytti väsyneeltä lapselta joka olisi juuri nukahtamassa. Poika nyökkäsi, ei kai ollut muuta vaihtoehtoa kuin kantaa tämä ulos. Nostin kevyen pojan syliini. Katsahdin vielä peilistä näytinkö peikolta vai rölliltä. Enemmän peikon suuntaan se näytti mutta mitäs siitä, ainahan ne hiukset vähän törrötti.

Kannoin Jungkookin ulos kauppakeskuksesta lähimmälle bussipysäkille. Jungkook oli jo nukahtanut kun kuului vain pientä tuhinaa ja vingahduksia, kivut saattoivat yllättää jopa kesken unien.
Pääsimme bussiin. Jungkookin pysäkin kohdalla jäin itsekkin.

Kannoin Jungkookin näiden oven eteen ja koputin oveen. Koputtelin sitä muutamia kertoja kunnes vähän vanhempi rouva avaa oven, tämä näytti huolestuneelta nähdessään Jungkookin, poikansa jota kannoin kuin tajutonta ruumista.
"Jungkook on kunnossa, nukahti kesken matkan joten ajattelin tuoda kotiin, ei se yksinkään pärjäis" sanon erittäin kiusallisesti. "kiitos kiitos kiitos että toit Jungkookin" nainen kiittää ystävällisesti. "oisko mahollista jos jäisin kattomaan vähän Jungkookin perään, se tota öö.. Kaatus matkalla ja satutti vähän itteään nii" selitän ja Jungkookin äiti nyökyttelee. "tietenkin, tietenkin se käy" tämä sanoo ja näyttää missä Jungkookin huone sijaitsee. Kiitän ja kävelen Jungkookin huoneeseen. Se oli pieni söpö valkopinkki huone. Lasken Jungkookin sängylleen ja vedän peittoa tuon päälle lämmittämään.

Itsehän kävin makaamaan mukavaan asentoon Jungkookin viereen. Laskin toisen käteni tämän lantiolle ja vedin tuon viereeni jonka jälkeen suljin itsekkin silmät nukahtaen siihen tämän viereen.

||Jungkook||
Herään hiljaa siihen kun joku ryömii vierestäni istumaan sängyn reunalle, mennen kuitenkin pienien jalkojeni päältä jonka takia myös heräsin. "ah anteeks jos herätin" kuulen Taehyungin äänen ennenkuin edes kerkesin avata silmiäni. "mmh.." Mumisen tälle hiljaa kipujen seasta, perseeni ei ollut tottunut tähän joten en edes kyennyt nousta sängystä. Ehkä vain lepään tämän päivän.
"haluutko että oon täällä sun kaa vai?" Taehyung päättää kysyä. "e-ei jooko.. Haluun että o-oot täällä" hymyilen hennosti, nousen istumaan käsieni varassa ja nojaudun Taehyungia vasten väsyneenä haukotellen.

|vähä lyhyempi osa lol|