Maailma meidät yhteen toi || Vkook

3. Se Tunne...

||Taehyung||
Istuimme molemmat hiljaa Jungkookin pienessä huoneessa molempien katseet naulittuina puhelimiin. Kyllä se on huomattu ettei enää muuta elämääkään ollut kuin sosiaalinen media. Olihan se nyt aivan helvetin tärkeä asia.. Ainakin itselleni.
Nostan katseeni hetken kuluttua Jungkookiin joka jo piirtelee sängyllään ja hyräilee biisejä joiden melodian tunnistin. Sekoitus Best Of Me ja Euphoria melodioista.
Nousin ylös hiljaa kävellen sitten Jungkookin taakse ja istahdin tämän selän päälle hellästi, en kuitenkaan koko painoani alkanut laskea tuon kevyen ja hennon pojan päälle. Tuohan hajoaisi kuin lasi joka tippuu lattialle. Niinkuin minulla kerran kouluruokailussa, hyh. "aii ei saa" Jungkook vinkuu allani ja yrittää epätoivoisella hytkymisellään päästä karkuun. Itse vain naurelin voiton riemuisena siitä ettei tämä voinut lähteä karkuun. "mä lyön sua!" Jungkook jatkaa vihaisena. Se oli söpöä kun tuo vain vinkui ja sanoi ujollaan äänellä asioita joita tämä ei tarkoittanut. Tai mistä sitä tietää jos tuo oikeasti mättäisee minua naamaan, varmaan vihaa mua jo valmiiksi. Päästän tuon pois altani ja Jungkook nousee istumaan ja läpsäisee käsivarttani. Awww. "jungkook ei tykkää!" Jungkook kiljuu ja jatkaa piirtelyä ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. "miksi ei Jungkook pieni tykkää?" kysyn hieman punastuen kutsuessani tuota pieneksi. Mikä vittu minua vaivasi taas..

||Jungkook||
Jatkoin piirtämistä nostaen sitten katseeni ylös minua edelleenkin iso kokoisempaan poikaan. "ei saa kiusata pienempiä" sanon ja tuo alkaa jo katseestä huomaten sääliä minua. Enhän minä kovistellut osannut, alistuin vain aina kaikelle ja tein mitä käskettiin.
Aika kului nopeasti kunnes Taehyung ilmoitti lähtevänsä, huomenna olisin lauantai. "Haluuks tehä huomenna jotai? Mennää vain kaupungille kiertelee?" Taehyung kysyy laittaessaan reppua selkäänsä. Nyökkään tälle ja nousen seisomaan saattaen tuon ulos. "moi moi!" hymyilen iloisena ja suljen oven tuon lähtiessä. Menen huoneeseeni ja vajoan sänkyni uumeniin...
Olin vihdoin saanut kaverin.