Maailma meidät yhteen toi || Vkook

4. Nähdäänkö Vielä?

||Jungkook||
Kuulen vielä heikon uneni läpi äitini ja isäni riitelemässä keittiössä. Miksi aamun piti alkaa taas niin surkeasti. Vanhempani riitelivät usein, mutta onneksi se ei ole ollut isompaa uhkailua. Ainahan niitä riitoja on.
Tungen päälleni vain mustan ahegao hupparini ja alle shortsit. Vain muutamia vanhoja arpia näkyi ympäri jalkaani. Laitoin hupun päähäni sillä en jaksanut laittaa hiuksiani kunnolla. Jäin vielä makaamaan sänkyyni jalat piiloutuneina peiton alle selaamaan kännykkääni. Snäpistäni tulee ilmoitus: Taehyungiiie kirjoittaa.
Kyllä, olin vaihtanut Taehyungin nimen snäpissä jotta muistaisin tämän paremmin. Jään uteliaana odottamaan viestiä. Hetken päästä tulee toinen ilmoitus puhelimeeni: Taehyungiiie lähetti snäpin.
Vartuin hetken kunnes avasin snäpin, en nimittäin halunnut vaikuttaa stalkkerilta tai liian uteliaalta.

Taehyungiiie
Moi! Haluuks nähä tänää?

kookieuw
Joo vaikka.. Ei mulla pitäis
olla mitää, tylsyyteen mä
muutenki kuolisin..

Taehyungiiie
Okei kiva! Nähtäiskö vaikka yhen aikoihin tossa koululla?

kookieuw
Käy mulle.

*avattu juuri nyt*

Tämän jälkeen vastausta ei enää kuulunut. Se oli sovittu, tulen näkemään tuon. Minun ehkä pitäisi panostaa ulkonäkööni enemmän tällä kertaa.. Äh riittääkö motivaatio.
Päätän vain nousta sängyltä ja tapsuttelen alakertaan. Äitini oli lähtenyt kuulemma ovet paukkuen ulos asunnosta raivoissaan. Kuitenkin herään yöllä näiden kiihkeään menoon ja sängyn natinaan ku nämä pyytävät toisiltaan anteeksi korvaten anteeksi annon nautinnolla. Naurahdan mielessäni ajatukselle ja syön nopeasti isäni laittaman aamupalan, isäni oli paras koko maailmassa.
Juoksin huoneeseeni ja vaihdoin vaatteeni mustiin polvisukkiin, mustaan hameeseen ja valkoiseen aika simppeliin tpaitaan jonka tungin hameeseeni saaden asuni näyttämään järkevältä. Nappasin pienen repun jonka olin koristellut pinsseillä ja tarroilla. Reppu oli siis läpinäkyvä. Laitoin puhelimeni, rahani ja avaimeni repun pohjalle ja hiivin eteiseen. Isänikin oli jo kadonnut.
Lähdin ulos koulua kohden bussilla tietenkin, eihän minun isä suostunut kuitenkaan heittämään minua kun alkoholi veti miehen puoleensa.
Saavuin koulun pihalle ja näen mustiin pukeutuneen pitkän pojan tulevan luokseni. Väännän kasvoilleni pienen hymyn samalla kun Taehyung kävelee eteeni. "haluutko mennä johonki?" Taehyung kysyy. Tunnen pienen punan nousevan kasvoilleni. Nyökkään vain minua päätä pidemmälle pojalle. Päätämme lähteä hengaileen kaupungille niinkuin aiemmin sovimme.
Koululta oli vain kävelymatka kaupungin keskustaan. Saavumme aika keskelle kaikkea hulinaa ja alamme neuvotella mihin menemme. Päätämme mennä ensin syömään jotta molemmille tulisi hyvä mieli, sitten voimme jatkaa kiertelyä.

||heh jatkan tätä aamulla taas, oli varmasti aika tylsä osa nii yritän keksii seuraavaa jotain parempaa||