Bad liar 2//IN FINNISH

16. Luku

Oloni on niin ahdistunut. Tuntuu, että hän tekee kaikkensa, jotta saisi pilattua suhteeni Jaydeniin. Minä en vain ymmärrä, että miksi hän vihaa minua niin paljon. Tiedän, että ensivaikutelma ei ollut hyvä tai emme ole tulleet toimeen, mutta enkö ansaitsisi toista mahdollisuutta? Minä annoin sellaisen Jaydenille. Eikö hän halua Jaydenin olevan onnellinen?

"Emilylla meni lasi rikki. Hän osaa välillä olla todella kömpelö", Kyle sanoo palaten takaisin olohuoneeseen, ja huomaa samalla äitinsä, joka on tullut jo olohuoneeseen.

"Hei. Onko isäsi kotona?"

"Ei. Hän on Jaydenin kanssa asioilla. Me ollaan tässä juuri aloittelemassa leffaa", Kyle sanoo ja istahtaa minun viereeni. Mary vilkaisee minua oikein pahasti ja häviää sitten. Tämä on nyt oikeasti huono juttu. Hän varmasti kuuli kaiken mitä me äsken Kylen kanssa puhuttiin. Tuosta naisesta on ainoastaan harmia.

Nojaudun sohvan selkänojaa vasten, kun samalla päästän suustani oikein kuuluvan huokauksen. Elämäni tuntuu olevan niin sekaisin, enkä tunnu millään saavan otetta siitä. Tai ehkä minä keskityn koko ajan vain huonoihin puoliin. Minua vain ahdistaa hoidot, Mary ja Jaydenille valehtelu. En tiedä miten Jayden tulisi reagoimaan, kun minä olen koko ajan jankuttanut hänelle kuinka hän on valhdellut minulle. Nyt minä valehtelen hänelle.

"Sanoiko hän sinulle jotain?" Kyle kysyy ja käännyn katsomaan häntä.

"Ei. Minusta vaan tuntuu, että hän kuuli äskeisen keskustelumme. Hän ei oikeasti pidä minusta, Kyle. Entä jos hän menee sanomaan Jaydenille? Tai entä jos hän muuten vain sanoo hänelle jotain valheita ja Jayden uskoo kaiken? Eikä hän enää koskaan suostu puhumaan kanssani?" Kysyn täysin hermona, kun tajuan, että hän voisi oikeasti tehdä niin.

"Rauhoitu. Äiti ei tule tekemään mitään sellaista, eikä Jayden uskoisi sitä. Kyllähän sinä olet nähnyt millaiset välit heillä on", Kyle sanoo, kun laskee käden polvelleni. Hänen sanoistaan tulee kyllä parempi olo. Hän on oikeassa, mutta minun olisi pitänyt tajuta tuo asia itsekin.

Jään katsomaan Kyln silmiin ja huomaan sivusilmällä kuinka Emily tulee takaisin olohuoneeseen. Hän ei niinkään kiinnitä huomiota minuun, vaan telkkarissa pyörivään leffaan. Kuulen kuinka hän huokaisee ja tulee viereeni istumaan. Yritän pikkuhiljaa irrottaa katsettani Kylesta ja se tapahtuukin todella nopeasti, kun Mary ilmestyy olohuoneeseen. Hän siristää silmiään ihan ilmiselvästi sille, että Kylen käsi on polvellani. Ei helvetti sentään, että täällä on ahdistava olla.

"Kysyn sinulta nyt yhden kysymyksen, Ava, ja toivon, että vastaat minulle rehellisesti", Mary aloittaa, jolloin nielaisen äänekkäästi. Tämä kysymys ei tule olemaan hyvä. Ei ollenkaan. Hänen pitää saada oloni tuntemaan koko ajan mahdollisimman tukalaksi.

"Kysy pois", sanon ja yritän kuulostaa mahdollisimman uhmakkaalta, mutta se ei onnistu hirveän hyvin. Minua pelottaa, että hän kysyy jotain sellaista johon minulla ei ole vastausta tai johon minä en halua vastata.

"Minä en tiedä tarkalleen mitä olet sanonut tai tehnyt, että kaikki lapseni pitävät sinusta, mutta se ei varmasti ole hirveän erikoista. Ja en myöskään ymmärrä, että miten ihmeessä molemmat poikani ovat olleet sinun kanssasi. Haluan siis kysyä sinulta, että mitä helvettiä sinä teet?"

"Mitä sinä tarkoitat?"

"Tarkoitan-", Mary aloittaa, mutta Kyle ei anna hänen puhua loppuun.

"Lopeta! Miksi sinun pitää kuulustella Avaa ja olla muutenkin hänelle noin hirveä?" Kyle kysyy, mutta hän ei ota poikansa puheita kuuleviin korviinsa.

"Sinulla ei pysy housut jalassa, kun sinä ilmeisesti olet molempen poikien kanssa. En ymmärrä, että mitä helvettiä he voivat nähdä tuollaisessa tytössä. Ja minkälainen ihminen menee makaamaan molempien veljien kanssa? Pakko sanoa, että sinä satut vain olemaan hirveä ihminen. Ihmettelen, lisäksi että mikä helvetin lortto sinä olet."