20. Luku

849 57 9
                                    

Minua kieltämättä väsyttää, mutta en suostu nukkumaan. Täällä on niin kaunista, että en voi mennä nukkumaan. Minä haluan mennä rannalle ottamaan aurinkoa.

Kello on vasta kymmenen ja olemme saapuneet hotellille. Olen ollut hereillä jo vaikka kuinka kauan, mutta sain nukuttua muutaman tunnin viiden tunnin lennolla. Minusta on kyllä outoa ajatella, että vuosi tulee vaihtumaan täällä kolme tuntia myöhemmin kuin Los Angelesissa. Kun siellä juhlitaan parin päivän päästä uutta vuotta, niin täällä Honolulussa kello on vasta yhdeksän.

"Mitä neiti haluaa tehdä?" Jayden kysyy ja kävelee viereeni.

"Mennäänkö rannalle? Tuo näyttää aika hyvälle", sanon ja osoitan meidän ikkunasta näkyvää rantaa. Siellä on aika paljon porukkaa, mutta hyvin me sinne sekaan mahdutaan. En vain tiedä, että mitä kaikki muut ovat ajatelleet nyt tehdä. Emily vaikutti niin väsyneeltä, että hän varmasti ottaa päiväunet. Voisin ainakin olettaa niin.

"Mennään vaan. Pitää ensiksi varmaan vaihtaa uikkarit päälle", Jayden sanoo ja on lähdössä jo matkalaukulleen, mutta minä kerkeän tarttua hänen kädestään ennen sitä. Jayden katsoo minua hämmentyneenä ja odottaa ilmeisesti, että sanoisin hänelle jotain.

"Minulle tuli yksi tutkielma mieleen, joka minun pitää tehdä psykologiassa. Se liittyi kaksosiin, ja minä ajattelin, että kysyisin lähipiirissä olevilta perheiltä, että onko heidän suvussaan kaksosi. Onko teidän?"

Jayden katsoo minua kulmat kurtussa, enkä tiedä uskoiko hän minua. Tai ehkä hän ihmettelee ajankohtaa tälle kysymykselle. Eilen olin vaan niin järkyttynyt ja omissa ajatuksissani, että en saanut avattua suutani. Nyt minun oli pakko. Minun on pakko saada tietää.

"On. Isäni on kaksonen, mutta kukaan meistä ei ole. Sen sinä tosin olet varmaan jo tajunnut. Se jatkuu sitten mummini puolelle. Tarvitsetko sinä miten tarkkaa tietoa?" Jayden kysyy, kun tarttuu minun toisesta kädestäni kiinni.

"Kysyin nyt vain alustavasti. Ihan vain mielenkiinnosta. Hoidan asian sitten, kun koulu alkaa. Meillä on koko kevät aikaa tehdä näitä tutkielmia", sanon ja katson Jaydenia silmiin, että hän ei vaan tajua minun valehtelen. Olen todella hermostunut, mutta en voi näyttää sitä. En voi kertoa tätä vielä Jaydenille. Vielä ei ole aika sille.

Ihan ensimmäisenä minun pitää selvittää oma pääni ja tehdä päätös. Tiedän, että Jayden ei painostaisi tai vaikuttaisi päätökseeni mitenkään, mutta en halua ottaa sitä riskiä. Jayden tulee järkyttymään minua enemmän, enkä kestä sitä nyt, kun olen vielä itsekin niin järkyttynyt.

Jayden ei kerkeä vastata minulle mitään, kun meidän huoneen oveen koputetaan. Minä päästän poikaystäväni käsistä irti ja menen avaamaan oven. Kyle on vaihtanut jo vaatteet ja hänestä kyllä näkee, että hän on tullut lomalle.

"Hei. Lähdettekö meidän seuraksi tuohon rannan lähellä olevalle terassille. Isä ja Emily menivät jo edeltä", Kyle sanoo jolloin Jayden ilmestyy myös ovelle.

"No joo. Me vaihdetaan vaan vaatteet. Tullaan kohta perässä", Jayden sanoo ja sulkee oven. Minä en jää yhtään odottelemaan, vaan menen matkalaukulleni. Vaihdan vaatteet, mutta laitan niiden alle kyllä bikinit. Ihan varmuuden vuoksi.

Etsin matkalaukustani bikinien lisäksi farkkushortsit ja jonkun kivan topin. Kerkeän vaihtaa jo bikinit siinä ajassa, kun Jayden etsii itselleen paitaa. En tiedä miksi hän valitsee vaatteitaan noin pitkään. Varsinkin kun hänellä ei ole niitä edes paljon mukana.

"Jos on vaikeus valita, niin ota joku minun toppi", sanon hymyillen, jolloin Jayden kääntyy katsomaan minua. Vedän parhaillaan shortseja jalkaan.

"Ehkä minä löydän sopivan paidan omasta matkalaukustani", Jayden sanoo virnistäen ja nappaa sitten valkoisen t-paidan. Hän vaihtaa vaatteet nopeasti, mutta minä nyt luonnollisesti olen häntä nopeampi. Kerkeän siinä samalla kerätä tavarat mukaan. Otan pyyhkeen, jos me mennään siitä suoraan rannalle ja uimaan.

Bad liar 2//IN FINNISH Where stories live. Discover now