Vitun sekasin koko jätkä

466 36 0
                                    

Maanantaina mä olin edelleen aika uupunut viikonlopun takia, mutta kouluun lähteminen ei tuottanut mulle ongelmia. Meillä oli ihan perus päivä koulussa. Novaa mä en nähnyt koulussa ollenkaan. Se ei myöskään vastannut mun viesteihin koko päivänä. Ei se käyttänyt juuri puhelintaan, mutta asia huoletti mua silti vähän.

Tiistaina mä en myöskään nähnyt Novaa koulussa. Se ei ollut vieläkään vastannut mun viesteihini mitään. Ahdisti ja huoletti jo aika paljon, kun se ei ollut edes lukenut mun viestejä. Olin yrittänyt soittaa sille maanantai iltana, mutta sen puhelin oli kiinni. Mietin pakostakin, että olikohan jotain taas sattunut. Mitä jos Aleksi oli hölmöillyt jotain? Entä jos Novan isä oli taas tehnyt jotain?

Novaa ei näkynyt koko alkuviikkona koulussa. Ei se vastannut mulle mitään. Ihankuin koko ihmistä ei olisi ollut olemassakaan. Kuin se olisi kadonnut tuhkana taivaalle. Puhelin oli edelleen kiinni, joten mä en saanut siihen vieläkään yhteyttä. Mä yritin keskittyä kouluun, mutta ei siitä oikeen tullut mitään. Roope ja kumppanit kyseli multa, että mikä mulla oli, kun olin kuulemma niin outo. Mä vaan vastasin, että olin väsynyt ja sitä rataa. Topias ja Samu ei tainnut kyllä ihan uskoa mua, mutta ei ne onneksi kysellyt sen enempää.

Torstaina aamuna me käveltiin kahdestaan kouluun Topiaksen kanssa. Mä en ollut edelleenkään kuullut mitään Novasta. Mua oikeesti huoletti ihan hemmetisti. En mä pystynyt keskittymään mihinkään muuhun, kuin Novaan. Topias yritti selittää mulle jotain, mutta se meni multa ihan ohi. En kuullut varmaan sanaakaan siitä, mitä se mulle höpötti.

"Felix kuunteletko sä edes mua?"

Topias sai mut viimein heräämään ajatuksistani. Se pysähtyi mun eteeni ja katsoi minua merkittävästi kulmiensa alta. Mä huokasin syvään ja nostin katseeni edessäni seisovaan poikaan.

"Sori mä olin ihan ajatuksissani" mä pahoittelin ympäripyöreästi. Topias katsoi mua sillä älä valehtele mulle ilmeellään.

"Felix mikä sua vaivaa?" Topias kysyi rehellisesti. "Ja ennen kun sanot olevasi väsynyt tai jotain vastaavaa niin mä tiedän ettei se ole totta, joku sua vaivaa"

Topias tiesi musta ja Novasta. Se tiesi, että mä valehtelin sille. Mun oli oikeesti kai pakko puhua tästä jollekkin. En mä pystynyt kantamaan kaikkea tätä paksaa yksinäni. Mä luotin Topiakseen. Luotin siihen, että se ei kertoisi kenellekään. Se oli oikeesti hyvä ystävä. Ihan huippu jätkä - vaikkei me oltukkaan tunnettu, kun vasta vähän aikaa.

"No tässä on vähän kaikenlaista tapahtunut" mä henkäisin. Nielasisten nostin katseeni kohti Topiasta. "Mähän voin luottaa suhun, eikö niin?"

"Joo tottakai voit" Topias nyökytteli. Mä vedin syvään henkeä.

"Mä mietin Novaa, sille kävi jotain tosi kamalaa"

"Mitä sä selität? Onko se kunnossa?" Topias ihmetteli. Se vaikutti huolestuneelta.

Mä pyöräytin turhautuneena päätäni. "En mä oikein tiedä. Se ei oo vastannut mulle mitään koko viikkona. Mä oon huolissani siitä"

"Mitä sille sitten kävi? Mitä kamalaa sille kävi?" Topias kyseli hämillään.

"Sen isä tietää meistä..." mä kerroin hiljaa. Melkein kuiskaten.

"Täh?" Topias kysyi tosi ihmeissään. "Miten se - tai siis mitä vittua?"

"Se sai tietää meistä ja se hakkasi Novan. Se hakkasi sen tosi hiton pahasti. Se meni Aleksille sunnuntaina, koska ei se kotiin voinut mennä. Ja nyt mä-"

"Miksi se meni Aleksille?" Topias keskeytti mut. Se vaikutti tosi vakavalta. Melkein hätääntyneeltä.

"No ei sillä ollut muutakaan paikkaa" mä selitin turhautuneena. "Mikä sulle tuli? Eikö sen olisi pitänyt mennä sinne?"

"Ei helvetti" Topias pukahti. "Se teki pahan virheen mennessään sinne. Ei sen hitto todellakaan olisi pitänyt sinne mennä!"

Mä en yhtään tajunnut mitä Topias selitti. Kyllä mä tiesin, että Aleksi veti jotain kamaa, mutta en mä tajunnut, että se olisi niin kamala asia. Vai liittyikö tähän jotakin mistä mä en tiennyt? Oliko Aleksi tehnyt jotain? Oliko Nova tehnyt jotain?

"Miksi sen ei olisi pitänyt mennä sinne? Kyllä mä tiedän ettei se ollut mikään paras mahdollinen vaihtoehto" mä kysyin hämmentyneenä. Topias katsahti mua levottomana.

"Aleksi on vitun paska ihminen nykyään" Topias selitti. "Se ei vedä vaan vähän jotain kamaa vaan se on vitun sekasin koko jätkä nykysin"

"Siis mitä sä-"

"Felix Novalle on saattanut sattua jotain"

Mitä hittoa?

Mitä sille on voinut sattua?

Ei hitto taas tätä!

"Felix me mennään käymään Aleksin luona koulun jälkeen. Meidän pitää hakee Nova pois sieltä" Topias sanoi pontevasti. Se oli tosi vakavan oloinen. Mä katsoin sitä ihan hölmistyneenä.

Me ei enää keritty jutella Topiaksen kanssa Novasta. Me oltiin jo melkein myöhässä koulusta ja meidän oli pakko lähteä. Mun päässäni pyöri tuhat kysymystä. Mä olin ihan hiton huolissani. Huolissani Novasta. Huolissani siitä, jos sille oli oikeasti sattunut jotain. Mitä jos jotain ihan hemmetin kamalaa olisi käynyt? Topiaksen puheet vaivasi mua. Ne pelotti mua. Mä halusin vaan nähdä Novan. Varmistaa, että se oli kunossa. Että Topiaksen puheet ei pitäneet paikkaansa.

Jälleen kerran kaikki oli yhtä kaaosta. Taas mua pelotti. Ahdisti ja huoletti. Miksi kaikki paska kaatui päälle nyt? Miksi mikään ei onnistunut? Miksi kaiken oli pakko olla niin hiton vaikeaa? Miksei me vaan voitu olla onnellisia, huolettomia ja ilman mitään vaikeuksia? Miksi tämän piti olla tälläistä?

Me ei voida tehdä näin.Onde histórias criam vida. Descubra agora