Me ei voida tehdä näin.

Keilaus

A/N: Mulla on tielle hyvä uutisia. Tai no en nyt tiedä onko ne ninkään hyviä, mutta uutisia kuitenkin. Mä olen saanut nyt jonkin näköisen vision aikaan tän kirjan lopusta. En mä aijo mitään siitä spoiltata, mutta sellaisen olen kuitenkin saanut aikaan.

Siitä milloin tää kirja valmistuu, niin en todellakaan tiedä. Se riipuu ihan siitä, että miten nopeesti mä tätä saan kirjotettua. Veikkuksena on, että hutikuussa tää saattaisi olla valmis. Toki voi mennä pidempään tai sitten vähemmän aikaa, mutta se on tällä hetkellä veikkauksena.

Nyt mä päästän teidät lukemaan, enkä jaaraile tän enempää. Olkaapahyvät tässä vihdoin uutta lukua :)

———————————————————————

Viime aikoina isoimmat puheen aiheet olivat olleet vanhojen tanssit. Mä olin rehellisesti sanoen unohtanut koko homman. Ne olisi jo parisen kuukauden päästä ja mulla ei ollut edes pukua... tai saatika sitten paria. Olin mä viime viikkoina kysellyt paria itselleni, mutta kaikilla oli jo joku. Nämä oli kai näitä huonoja puolia koulun vaihdossa. Olisi mulla ollut varmasti jo pari hommattuna tässä vaiheessa, jos olisin vielä vanhassa lukiossa. Nyt sain sitten ihan toden teolla etsitä sitä paria itselleni.

Novan kanssa mä tietenkin tanssisin vanhat, jos se vaan olisi mahdollista, mutta eipä se tietenkään ole.

Keskiviikkona meillä oli ihan normaali päivä koulussa. Koulun jälkeen mä menin Meten seuraksi vaateostoksille. Teki kyllä mieli sanoa sille, että saisi mennä yksin tai pyytää jotain muuta mukaansa. Mä vihasin yli kaiken shoppailua. On se sinällään ihan kivaa, kun saa ostettua kaikkia kivoja juttuja, mutta siinä kestää aina niin kauhean kauan ja sen jälkeen ollaankin niin persaukisia, että voi luoja sentään. Mä kaikesta huolimatta suostuin Meten seuraksi. Mä en ostanut juuri mitään. Yhden t-paidan, uuden pipon ja skebaan uuden hihan. Mette sensijaan osti ties mitä, se saisi syödä jotain kurkkua loppu kuun ajan. Se osti kasapäin vaatteita, uuden laukun, KAHDET kengät ja kaikkea muuta. Miten sillä edes riitti rahat niihin?

Torstaina meillä ei ollut kuin kolme tuntia koulua. En mä edes meinannut jaksaa mennä lukiolle, oli jotenkin niin turha päivä. Kuitenkin mä lopulta menin. Meillä alkoi koulu vasta yhdeltätoista, joten sain nukkua pitkään. Meillä oli yhteiskunta oppia ja äikän kaksoistunti. Koulupäivä meni hujauksessa ohi, ihan oikeasti. Mä en edes ehtinyt kunnolla tajuamaan, että koulu loppui jo. Mä astelin rauhassa ulos luokasta. Muut rynnistivät tuttuun tapaansa vauhdilla ulos. Astuin ulos koulun ovista, ulkona naamaan puhalsi jäätävän kylmä tuuli. Mä vedin pipoa paremmin päähäni ja lähdin ripein askelin kävelemään kohti parkkipaikkaa.

"Felix!" matala, tuttu ääni kuului mun takaani. Säpsähtäen pysäytin askeleeni ja käännyin katsomaan taakseni. Nova otti minut kiinni pitkillä askeleilla. Se sauhutteli tupakkaansa ja näytti huolettomalta. Mun huulille nyki hymy sitä katsellessa.

"Moikka" mä sanoi iloisesti. "Miten sä jo nyt pääsit?"

"Meillä peruttiin matikan tunti" Nova vastasi olkiaan, kevyesti kohauttaen. Se vei tupakan huulilleen, imaisi sitä ja puhalsi savua huuliensa välistä. "Maikka on kai kuumeessa tai jotain"

"Aijaa okei" mä vastasin hymyileväisenä. "Meilläkin oli tänään vaan kolme tuntia" jatkoin ja Nova kohotti mulle aavistuksen kulmiaan.

"Aijaa" se mutisi ja ojensi mulle tupakkansa jämiä. Mä nappasin savukkeen sormieni väliin ja se lämmitti mukavasti kylmiä sormia.

"Haluutko tehä jotain yhessä?" mä kysyin sauhuttelun lomassa. Novan huulille karkasi hymyntapainen.

"Vaikka" se nyökytteli. "Tykkäks sä keilaamisesta?" se jatkoi ja mä tirskahdin ihan puhtaasti huvittuneena. Nova tökkäisi mua kevyesti kylkeen, huvittunut virne kasvoillaan. "No mitä?"

"No eikun outo puheenaiheen vaihdos" mä naurahdin ja tökkäsin pidempää poikaa takaisin. Nova älähti ja kurottautui vetämään pipon mun silmilleni.

"No tykkäätkö vai et?" se kysyi ja mä nyökyttelin.

"Tykkään mä" sanoin. "Kuinka niin?"

"Lähettäiskö keilaamaan?" Nova kysyi ja mun huulilleni levisi taas leveä hymy.

Novan ehdotuksen ansiosta me lähdettiin sinne keilaamaan. Taysin lähellä oli yksi aika halpa keilaus paikka, joten me päätettiin mennä sinne. Mä olin käynyt vain kaksi kertaa aikaisemmin keilaamassa. Ja niistäkin kerroista taisi jo olla parisen vuotta aikaa. En mä ollut todellakaan hyvä keilauksessa, mutta kivaa se oli. Nova oli kuulemma keilannut muutamaan kertaan ja se uhosi olevansa siinä ihan konkari. Jotenkin mä vähän epäilin sitä. Tuskin se nyt niin hyvä oli, mitä se sanoi olevansa. Sitä en epäile, ettikö se minua parempi olisi.

Me käytiin hakemassa red bullit k-kaupasta, ennen keilausta. Kaupalta ei ajanut kuin muutaman minuutin keilahallille. Nova parkkeerasi Toyotan yhteen vapaista paikoista ja mä litkin energiajuoman lopun nopeasti alas kurkustani. Nova lupautui maksamaan meidän keilauksen. Olisin mä voinut maksaa oman osuuteni, mutta se halusi tarjota. Aina se maksoi kaikki jutut. Joskus munkin oikeesti pitäisi maksaa, edes hitto jotain. Mähän kulutin sen raukkaparan rahat pian loppuun. Nova nyt ei mikään miljonääri kuinenkaan ole, vaan köyhä opiskelija.

*

En mä ollutkaan ihan niin huono keilauksessa, mitä mä muistin. Kyllä mä ihan näyttävästi Novalle hävisin, veikkei sekään ollut ihan kauhean hyvä - tai ei ainakaan niin hyvä, mitä se oli väittänyt. Meillä oli tosi kivaa ja hauskaa. Tunti meni ihan liian nopeasti ohi. Mä olisin voinut keilata vielä toisenkin tunnin. Toisaalta, ehkä mun käteni kiittävät, että me ei keilattu kahta tuntia. Keilauksesta kädet tuppasi tulemaan kipeiksi. Ei mikään ihme sinällään, keilapallot kuitenkin painaa suhteellisen paljon. Novan kädet nyt ei varmaan tule mistään kipeiksi, sekun on sellainen salilla kävijä. Siinä asiassa me ollaan kyllä ihan eri maata. Mä en ole varmaan koskaan käynyt salilla, tai muutenkaan urheilua harrastanut. Lähinnä vaan koululiikuntaa olen harrastanut, mutta siihen se aikalailla jääkin.

Me ajeltiin parisen tuntia ennen, kun Nova heitti mut kotiin. Mä olisin halunnut viettää koko päivän Novan kanssa, mutta nyt en voinut. Onneksi kohta olisi taas viikonloppu ja sillon mä näkisin taas Novaa. Me sanottiin heipat ja pussailtiin jonkin aikaa, kunnes mä nousisin ulos Toyotasta. Ulkona oli jo pimeää, mutta pihavalot valaisi mun tieni sisälle. Ovella mä kaivoin taskusta avaimet ja avasin oven. Sisällä oli lämmin, kun mä riisuin eteisessä ulkovaatteet pois päältäni. Kämpässä oli hiljaista, mutta olohuoneessa istui Topias. Se selasi hämärässä huoneessa puhelintaan. Mä lysähdin sen vierelle istumaan.

"Missä olit?" Topias kysyi ja tyrkkäsi puhelin pöydälle.

"Topiaksen kaa" vastasin olkiani kohauttaen. "Käytiin keilaamassa ja ajelemassa"

"Aijaa okei, kiva" Topias nyökytteli. "Voititko?" se kysyi virnistäen.

"No en, mä oon ihan paska" mä hymähdin ja Topias tyrskähti.

"No et kai nyt kuitenkaan ihan niin paska" se hörähti.

"Niin, no en ainakaan niin paska, mitä mä muistin" mä totesin. "Mutta ainakin Novaan verrattuna olin kyllä ihan paska" mä naurahdin ja Topias hörähti. Se kaappasi mut kainaloonsa ja pörrötti mun tukkaani.

"Älä oo kateellinen Felix" Topias sanoi ja mä kiskoin itseni pois sen kainalosta. Nyrpistin sille nenääni, mutta Topias vaan hymyili veikeästi.

Topias oli kyllä ihan huippu.