Me ei voida tehdä näin.

Rööki

Joskus 10 aikaan illalla mä päätin mennä olohuoneeseen. Alhaalta kuului puhetta ja telkkarin ääniä. Mä kävelin portaat alas ja saavuin avokeittiöön. Olohuoneen sohvalla istui Topias kahden muun kanssa. Mä epäilin niiden olevan Mette ja Roope. Kävelin olohuoneeseen ja moikkasin sohvalla istuvia tyyppejä.

"Ai moi. Täs on tosiaan Roope" Topias selosti ja osoitti oikealla puolellaan istuvaa poikaa.

"Moi kiva tavata vihdoin" Roope tervehti.

"Moi, joo kiva tavata"

"Tää on Mette" Topias selitti jälleen ja osoitti vuorostaan vasemmalla puolellaan istuvaa tyttöä.

"Moro tervetuloa nyt sitten kotiin, jos näin voi sanoa" Mette naurahti ystävälliseen sävyyn.

Mun kasvoille nousi huvittunut hymy sen sanojen myötä.

"Joo kiitos kun sain muuttaa tänne"  mä vastasin ystävälliseen sävyyn. Ja muut nyökytteli mulle pienesti hymyillen. "Onkos tääl kaupat viel auki?"

"On se K kai 11 asti auki. Jos meet heti nii kerkiät hyvin" Roope vastasi ja mä nyökyttelin sille.

Mä lähdin käymään kaupassa. Ei mulla ollut mitään ruokaa asuntolalla, koska en mä nyt junassa mitään ruokakassia mukanani raahannut. Asuntolalta läheiseen K-Supermarkettiin käveli ehkä 10 minuuttia. Mä pääsin kaupan pihaan ja kävelin ovista sisään. Ostin ihan perus ruokia millä pärjäisin muutaman päivän ajan. Kun olin saanut ostokset maksettua ja pakattua mä lähdin ulos kaupasta.
Mun edessäni käveli joku mun ikäinen poika, jolla oli mustat farkut ja harmaa huppari. Se kaivoi jotain taskustaan ja sen taskusta putosi rööki aski. Se ei huomannut asiaa, joten mä päätin mennä nostamaan askin pojalle. Otin muutaman hölkkä askeleen kohti poikaa.

"Hei tää tippu sulta!" mä huudahdin edessäni kävelevälle pojalle. Se pysähtyi ja kääntyi katsomaan mua hämillään. Mä kumarruin ja nostin askin maasta. Heilautin askia pojalle ja hölkkäsin pojan luo.  Poika katsoi mua hämmästyneenä ja mä ojensin sille röökit.

"Ole hyvä"

"Kiitti" poika vastasi mulle vähän kuivahkosti.

Me seisottiin siinä kasvotusten ja katseltiin toisiamme. Tummat vähän lainehtivat hiukset pyrki pojan sinisille silmille. Se pyyhkäisi tukkaansa ja otti yhden röökin itselleen. Mä seisoin yhä sen edessä ja vain katselin poikaa.

"Haluuks sä röökin?" se kysyi multa varoen ja ojensi askia minulle.

"En mä kiitti"

"Okei, no mä poltan kuitenkin"

Normaali ihminen olisi varmaan tässä vaiheessa lähtenyt pois paikalta ja jatkanut elämäänsä tavallisesti. Mä kuitenkin seisoin yhä pojan kanssa, joka poltteli tupakkaansa. En mä edes tiedä miksi mä jäin siihen, joku pojassa kiehtoi mua.

"Käytkö sä täällä koulua?" mä kysyin vaisusti vieressäni seisovalta pojalta. Se katsahti minuun päin vähän ihmeissään. Varmaan se mietti, että mitä vittua mä siinä vielä tein.

"Joo tota taidelukioo"

"Oikeesti? Mä alotan sielä maanantaina" mä vastasin yllättyneenä. Miten satuinkaan tapaan samassa koulussa olevan pojan tällä tavalla.

"Aijaa, muutitko sä just tänne?"

"Joo muutin tänään tohon asuntolaan. Lappeenrannassa mä kävin ekan vuoden lukiota, mutta piti päästä pois sieltä"

"Ahaa okei"

Poika oli jo melkein saanut poltettua tupakkansa loppuun, kunnes mä nolosti kysyin siltä jämiä. Olisihan mä voinut ottaa sen tupakan sillon, kun mulle se oli tarjonnut sitä. En siinä hetkessä ajatellut haluavani polttaa. Poika katsoi mua hetken kulmiensa alta ja ojensi sitten palavan savukkeen mun käteeni. Mä otin tupakan sormieni väliin ja samalla osuin pojan käteen ja ajattelin merkittävällä tavalla sen kosketusta. En mä omasta mielestäni ollut homo tai bi, enkä todellakaan ollut ennen ajatellut toisen pojan kosketusta tällä tavalla.

"Mä voisin lähteä himaan" poika ilmoitti ja heilautti kättään minulle hyvästien osoitukseksi.

"Oota!" mä älähdin tietämättä miksi. "Mikä sun nimi muuten on?"

Poika katsoi mua hämmästyneenä hetken etäältä. Ja mä uskalsin hymyillä sille pienesti.

"Nova"

"Mä oon Felix. Oli kiva tavata Nova"

"Samoin Felix" Nova sanoi huvittuinesuutta äänesään. Sitten se lähti tarpomaan ilmeiseti kotiaan kohti.

Mä poltin tupakan loppuun paikallani ja lähdin sitten ostoksien kanssa asuntolalle. Mä pääsin ovelle ja kaivoin taskusta avaimen, jonka Topias oli mulle antanut. Avasin oven lukosta ja painelin sisälle. Menin keittöön ja huikkasin tervehdykset Topiakselle ja Roopelle, jotka pelasi pleikkarilla sohvalla vieretysten. Ne moikkasi mua takasin ja keskittyi sitten taas peliinsä. Mä tyhjäsin kassin ja painelin sitten sohvalle poikien seuraksi.

"Mikä sulla keski? Eksyiks sä?" Topias naurahti ja Roope vilkaisi mua huvittuneena.

"En mä vaan jäin juttelemaan yhdelle Novalle"

"Novalle? Ei kai vaa Mikkolan Novalle? Roope kysäisi äkkipikaisesti.

"En mä tiedä sen sukunimeä, joku Nova se oli"

"Jos se oli semmoinen tummatukkainen poika jolla oli harmaa huppari ja mustat farkut niin sitten se oli se. Meikän veli"

"Joo oli sil semmoset"

"No mut kiva. Se on mun iso veli se on kolmosella"

"Okei. Ihan kivalta se vaikutti"

Me juteltiin jonkin aikaa siinä sohvalla ja mä söin iltapalan. Mä menin vielä käymään suihkussa ja painelin sitten peiton alle selaamaan vielä puhelinta. Mun mielessä liikkui Nova. Se meidän pieni kosketus. En mä tiedä miksi mä kelailin sitä niin paljon. En mä tiedä olinko mä mennyt ihastumaan siihen tai jotain. Mä pistin kuulokkeet korviin ja yritin saada Novan pois mun mielestäni musiikin avulla. Mä pistin puhelimen pois ja vain makoilin musiikit korvissa silmät kiinni.