"Oot aina mun rakas hattarapää" // Joonas Porko

30. Jälleen näkeminen

Y/n:in pov:
"Joonas!!" Sanon ja alan itkeä. "Kaikki hyvin?" Joonas kysyy. "Ei, ei vitussa ole!" Sanon itkien.
"Mut mitä mä tein...." Joonas kysyy apeasti.
"Et mitään, lupaan selittää, voitko tulla tänne" sanon edelleen itkien. "Mihin?" Joonas kysyy.
"Lähetän sulle osotteen" Sanon ja lopetan puhelun. Laitan kahvilan osoitteen.
"Mä tuun hakee sut, mut anteeks jos tein jotain" Joonaksen viestissä lukee. E-en voi uskoa mitä Saku sai aikaan. Joonas luulee että se teki jotain. Ei se tehny. Ja mä rakastan sitä yhä. Kahvila ei oo kaukana Joonaksen asunnosta. Kävelen ulos kahvilasta ja näen Joonaksen auton. Hän ajaa eteeni. "Y/N" Kuuluu ääni kaukaa oikealta. Se on Saku. Hyppään äkkiä autoon ja laitan oven kiinni. Joonas starttaa auton.

"Joonas rakas, oon niin pahoillani kaikesta" Sanon Joonakselle. "M-mut mitä mä tein" Joonas kysyy. "Et mitään, et yhtään mitään, mutta saku teki" Sanon ääneen. "MITÄ!" Joonas sanoo. "Jooh....mä selitän pidemmän version perillä" Sanon vaisusti. "Mu-mut ootko okei?!" Joonas kysyy huolestuneesti. "Uskoisin niin" Vastaan.

Pääsemme perille, nousemme rappuset ylös, joonas avaa oven ja astumme sisään asuntoon. Menemme istumaan sohvalle. Hengitän syvään. "Okei, no siis...." Sanon ja alan kertomaan koko tarinaa. Siitä miten saku kidnappas mut kun olin menossa kauppaan. Siitä kun se laitto sen viestin. "Eli se viesti ei ollu sulta? Ja sä edelleen pidät musta?" Joonas kysyy. "Todellakin, Joonas mä rakastan sua" Sanon. Joonas vetää minut iniimiin suudelmaan. Kerroin myös siitä kuinka olin kahlittuna sänkyyn ja tuoliin, kuinka hän raiskasi mut. "Mitä vittua, miten se ees kehtaa"  Joonas sanoo raivona. Kerroin myös siitä kun karkasin. "Omg Y/n, oon niin pahoillani et noin kävi, mä rakastan sua" Joonas sanoo kyyneleet poskillaan. "M-mäki rakastan sua" Vastaan Joonakselle. Joonas suutelee minua.
"Et tiiäkkää kui paljon tarvitsin tota" Sanon ja suutelen Joonasta takaisin.

"M-m-mä oikeesti ikävöin sua niin paljon, olin varma et tein jotain" Joonas sanoo ja vetää minut halaukseen. "Et, et, etttt, sä et tehny mitään, et ikinä vois tehä mitään mikä sais mut jättää sut" Sanon ja alan itkeä. "O-onks meijän vauva okei" Joonas sanoo myös itkien. "O-on kai, tai siis eilen tunsin jopa kun se potki" Sanon. "Saanko mä?" joonas kysyy. Nyökkään hänelle.

Joonaksen pov:
Nostan Y/n:in paitaa. Laitan käden hänen vatsalleen. Alamme odottaa että vauva potkisi, sillä minäkin halja tuntea sen. "Mennääns sängylle ni voin maata?" Y/n kysyy. "Joo, joo tottakai" Vastaan. Y/n nousee ylös ja alkaa kävelemään. Nostan hänet syliini ja kannan hänet sängylle. Y/n menee siihen makaamaan ja nostaa paitaansa. Menen makaamaan hänen viereensä ja vedän hänet lusikkaan. "Tässä on turvallista, voisin olla tässä ikuisesti" Y/n sanoo minulle. "Samoin" Vastaan iloisesti. Laitan taas käteni Y/n:in mahalle.
Olemme maanneet sängyllä varmaan tunnin. 
"Miksköhän vauva ei liiku" Y/n sanoo hieman huolestuneesti. "Varmaan nukkuu vaan" Sanon, vaikka olen itsekkin vähän ihmeissäni.
Y/n laittaa myös kätensä mahalleen. Ei mitään liikettä.

Y/n:in pov:
Alan huolestua vähän. Miksei se liiku. Tai siis kyllä se liikku sillon ku olin Sakulla. Varsinki ennen ku me harrastettiin s-.......
Silloin tajuan sen. "Y/n? Kaikki hyvin?" Joonas kysyy ja nousee ylös istumaan. "Ei...ei, ei, ei" Sanon ja nousen istumaan. "Mitä?" Joonas kysyy huolestuneena. "S-saku, se raiskas mut" Sanon paniikissa. "Niiin?" Joonas sanoo.
"Ja se sattu aivan saatanasti, oon raskaana" Sanon ja alan itkeä. "Ei vittu...." Joonas sanoo.
——————————————————————————-

Oh noh, no nyt sitte