32. En oo valmis

160 8 5

by porkonporkkanainen

by porkonporkkanainen

Joonaksen pov:
Saatiin just Y/n:in kaa syötyy. Aletaan varmaa pia lähtee. Pakko myöntää et jännittää ihan vitusti. "Ootko rakas valmis?" Kysyn Y/n:iltä.
"Jooh..." Y/n mumisee. "Y/n?" Kysyn huolestuneesti. "En..." Y/n sanoo ja halaa minua kovaa. "Y/n rakas, ihan sama mitä tapahtuu ni me selvitään kaikesta yhessä" Sanon ja suutelen tuota enkeliä otsalle. "Mä rakastan sua joonas" Y/n sanoo ja halaa minua vielä. Hailailimme hetken ja valmistauduimme lähtöön. Aloimme pukea takkeja ja kenkiä. Astelemme ulos asunnostamme ja suuntaamme rappukäytävän ulko-ovelle. Astumme ovesta ulos ja kävelemme kohti autoa. Istumme autoon ja laitamme radion päälle.

Y/n:in pov:
"Uu tää on hyvä biisi" Minä sanon ja alan tanssahtelemaan musiikin tahtiin. Kuuntelemme Joonaksen kanssa kivoja biisejä, juttelemme ja lauleskelemme yhdessä. "Onks teil tulos keikkoi?" Kysyn Joonakselta. "Meil piti olla hesas, turus, jämsäs, tampereel ja oulus ens kuus mut Korona pilas aika paljo kaikkee" Joonas kertoo. "Okei, sääd" Vastaan.
"No, jääpä ainaki enemmä aikaa hengata sun kaa" Joonas sanoo hymyillen. "Haha" Sanon ja hymyilen. "Mua jännittää ihan helvetisti" Sanon Joonakselle. "Tiiän rakas, mua myös" Joonas sanoo ja ottaa kädestäni kiinni. "Mut mitä tahansa ne sanooki, me selvitään ihan kaikesta! Sen lupaan" Joonas sanoo ja antaa pusun minulle.

Matka sujui ihan hyvin. Matka oli kuitenkin pitkä ja ehdin saada pienen mental break downin, mutta Joonas tietenkin hoiti sen. Joonas on vaan paras. Mä rakastan sitä. Ja se break down oli vaan siitä, et pelottaa ihan vitusti mennä sinne lääkäriin, mutta mulla on Joonas, joten kaikki menee varmaan ihan hyvin.

Joonaksen pov:
"Ollaan iha just perillä" Sanon Y/n:ille. "Joop" Hän vastaan. Huomann kyllä että hän on peloissaan ja hermostunut, mutta ihan syystäkin. Saku on psykopaatti. "Nonii, perillä" Sanon Y/n:ille. Nousemme autosta ja y/n kipittää suoraan luokseni, ja ottaa kädestäni kiinni. Kävelemme kohti sisäänkäyntiä. Astumme sisään ja menemme istumaan odotuspenkeille. Meillä on aikaa vielä viisitoista minuuttia. "Joonas, en oo valmis. En mä pysty tähän" Y/n sanoo paniikin valtaamana. "Sä pystyt, oot vahva" Sanon.
"Laita vaikka Nikolle viestiä, uskon et se auttaa" Sanon.

Viestit:

Y/n:
Niko vittu. Oon ihan paniikissa.

Niko:
Mitä ny?

Y/n:
Ollaan Joonaksen kaa tääl lääkäris, ja saadaak tietää onks vauval kaikki okei.

Niko:
Y/n rakas. Sulla on Joonas. Sulla on Mut. Sulla on bändi. Ihan sama mitä tapahtuu, sä selviit. Mä rakastan sua pikku Lisko.

Y/n:
Mäki sua<3

Niko:
Tsemppiä!

Y/n:in pov:
Wow, se oikeesti autto. Halaan Joonasta.
Juttelimme ja halailimme joku 10 minuuttia. Kohta ois meijän vuoro. "Äähh jännit-" Aloitan.
"Y/n Moilanen" Joku lääkäri huutaa. "Fuck" Sanon ja nousen ylös. Kävelemme Joonaksen kanssa huoneeseen. Minut ohjataan makaamaan sängylle. "Moi Y/n, toimin nyt sun lääkärinä, oon Katja" Lääkäri sanoo. "M-moi" Sanon. "Se on okei että jännittää, tsemppiä munki puolesta" Katja sanoo. Joonas ottaa kädestäni kiinni. "Nostatko vähän paitaa" Katja sanoo ja ojentaa mulle pullon geeliä. Nostan paitaani ja laitan geeliä vatsaani. Katja ottaa jonkun koneen ja alkaa koskea sillä vatsaani.
"N-nääks sä jotain" Kysyn Katjalta. "Ömmh mä vaan otan näitä kuvia ja toinen lääkäri kertoo tulokset" Katja sanoo. "Eli onko kaikki hyvin" Kysyn Katjalta. "Mä en valitettavasti pysty sanomaan, Miisa kertoo tulokset." Katja sanoo.
"No meneppäs sinä sitten hakemaan tämä Miisa" Joonas tuhataa. Katja lähtee.

Pian huoneeseen saapuu toinen lääkäri.
"Oletko sinä Y/n Moilanen?" Lääkäri kysyy.
"Oon" Vastaan. "Oon Miisa, ja kerron nyt tulokset" Miisa sanoo. Puristan kovaa Joonaksen kättä. "En tiedä mitä on käynyt, mutta sinulle on tullut kesken meno" Miisa sanoo. "E-eli...vauva on kuo...." Mumisen. Tunnen yhden kyyneleen poskellani.
"Valitettavasti" Miisa sanoo. Ja äkkiä yski kyynel muuttuukin kymmeniksi. "Jätän teidät kahden" Miisa sanoo ja lähtee. Näen mietn Joonas alkaa myös itkeä. Halaan häntä itkien.
——————————————————————————

No nyt mä itken.