"Oot aina mun rakas hattarapää" // Joonas Porko

3. Jaha

Joonaksen pov:
"Y/n mikä on" kysyin. Hän ei vastannut vaan jatkoi hysteeristä itkua. "Y/n" sanoin vähän jämäkämmin. Ei vastausta. "Y/N" huusin.
"M-mitä" y/n vastasi, itkien edelleen hysteerisesti. "Mitä tapahtui" sanoin. "Mu-mun paraskaveri, E-eerika, s-se kuo-" y/n ei ehtinyt sanoa lausettaan loppuun. "Shhh, ei hätää, oon tässä" Sanoin ja vedin y/n:in isoon halaukseen.
"E-eerika" y/n sanoi, hänen äänensä vaimeni. "Shhh, y/n, älä itke" sanoin ja halasin tätä kovempaa ja silitin hänen hiuksiaan.

Y/n:in pov:
Joonaksen halaus tuntui turvalliselta. "Voin viedä sut kotiin jos haluat" Joonas sanoi edelleen halaten minua. "O-okei" sanoin hiljaa.
Joonas nosti minut syliinsä ja kantoi autoon. Oli jo myöhä. Silmäni painuivat kiinni. Tuon hetken autossa istumisen jälkeen, en muista siitä illasta enempää.

Joonaksen pov:
Noni siihen se sit nukahti. Ulkona satoi, ja ulkona istumisen jälkeen y/n oli läpimärkä. Ajattelin että olisi vain helpompi mennä minun luokseni, ei tarvitsisi edes herättää y/n:iä avaamaan ovea ja silleen. Ehkä minä vain soitan Nikolle.

Nikon ja joonaksen puhelu:

Joonas:
Mä ja y/n lähettiin.

Niko:
Woop woop!!!

Taustalla:
"Niko, anna se puhelin saatana tänne"

Nikon puhelimessa tommi:
Moro Joonas! Niko on ihan kännissä.

Joonas:
Jooh sen huomaa, piti vaan ilmottaa et y/n:ille tuli vähän huono olo, siis jollekkin sen kaverille vissiin kävi jotain. Me lähettiin.

Nikon puhelimessa Tommi:
Juu ilmotan nikolle sit ku se on kunnol tajuissaan.

Joonas:
Juu kiitti Tommi!

Nikon puhelimessa Tommi:
Juu ei mittää! Moro

Saavuimme mun kämpälle. Kannoin y/n:in rappuset ylös mun kämpän ovelle. Kaivoin avaimet taskusta ja avasin oven. Y/n ja minä olimme molemmat vieläkin ihan märkiä ulkona istumisen jäljiltä. Päätin vaihtaa vaatteet. "Äh fuck it" sanoin ääneen ja puin
y/n:ille mun hupparin ja shortsit. Laitoin sen nukkumaan mun sänkyyn. Menin ite mun sohvalle.

Timeskip aamulla:

Y/n:in pov:
Mitä vittua. Missä oon? Miks mulla on huppari ja shortsit? En mä omista tämmösiä. Mietiskelin kunnes huomasin Joonaksen kävelevän ovelle. Muistin eilisen viestin äidiltäni ja sen miten joonas lohdutti minua.
"ooks okei?" Joonas sanoi huolehtivaisesti.
"En tiiä" sanoin vaisusti. "Haluutko kertoo vähän tarkemmin mitä tapahtu?" Joonas sanoi ja istahti viereeni. "Joo voin mä" sanoin.
"Eerika on tai siis oli mun paras kaveri. Sillä oli leukemia, mut se oli parantumassa. Äiti laittoi mulle viestiä illalla että Eerikalla nousi kuume ja hänet vietiin sairaalaan. Siellä tajuttiin että mitään ei ollut tehtävissä" selitin joonakselle. Huomasin yhtäkkiä että poskiani pitkin alkoi valua kyyneleitä, taas. En antanut sen haitata.
"Mä oikeesti rakastin Eerikaa enemmän kun ketään maailmassa, se oli mulle mun koko elämä. Ja se oli niin hyvässä kunnossa että en olisi koskaan arvannut että näin voisi vielä käydä" sanoin ja aloin taas itkeä.

Joonaksen pov:
Tuo kuulosti kamalalta. En voisi koskaan kuvitella että kukaan bändin jätkistä kuolisi noin, enkä varsinkaan voisi kuvitella miltä se tuntuu. Y/n:in itku muuttui hysteeriseksi. Halasin häntä taas, silitin hänen kauniita hiuksiaan. "Y/n, mä en voi edes kuvitella miltä tuo tuntuu, mutta oon sun tukena" sanoin ja katsoin y/n:iä silmiin. "Kiitos joonas, paljon" y/n sanoi ja halasi minua.

Heräsin, ja tajusin että olimme nukahtaneet. Kello on 14.00, onneksi treenit oli peruttu tänään koska kaikilla jätkillä oli vitun suuri darra. Nousin ylös ja aloin tekemään minulle ja y/n:ille aamupalaa.

Y/n:in pov:
Heräsin jo toisen kerran Joonaksen sängystä. Kapusin ylös sängystä ja menin keittiöön. Huomasin että Joonas oli tekemässä meille aamupalaa. "Onko jo parempi olo" tuo hattarapää kysyi. "On, kiitos sun" Sanoin.

"Haluutko sä nyt kertoa, miks oon sun kotona ja miks mulla on sun vaatteet" sanoin ja virnistin Joonakselle. "Noo en halunnu herättää sua joten päätin et voidaan vaan tulla mun luo" Joonas sanoi hymyillen. "Aww miten kilttiä" sanoin ja hymyilin. Ovikello soi. Siel tä tuli kukapa muukaan kuin veljeni Niko ja Joel ja Olli tulivat varmaan hänen kanssaan. "Voi
y/n rakas, kuulin Eerikasta, oon niin pahoillani, tiedän kuinka paljon rakastit häntä" Niko sanoo ja halaa minua. Poskeltani valuu taas kyynel. "Kiitos niko" sanon ja halaan veljeäni uudestaan. "ei kestä! Mut mitäs te duunasitte täällä?" Niko sanoo ja virnistää mulle. "Ne pani, ihan varmana" Joel huutaa ja nauraa. "No ei pantu" sanoin nolona. "Kuuliks sä porko, se valehtelee eiks nii" Joel sanoo ja tönäisee joonasta kylkeen. "No ei pantu, mä nukuin sohvalla. Joonas sanoo ja pyörittää silmiään. "Hei y/n tuukko käymään tossa ulkona" Olli sanoo minulle. Olin hämilläni mutta vastasin myöntävästi. Astuimme ulos kerrostalosta ja Olli veti minut kulman taakse ja suuteli minua.

Joonaksen pov:
Mä meen kattoo mihin ne kaks meni. Astuin ulos kerrostalosta ja nään y/n:in pussaamassa Ollia. "Jaha" sanoin hiljaa ja lähdin takaisin.

Nyt jäi vähän jännään kohtaan haha!😃 muistakaas antaa tähti!💅