Luku 22 - Tähtitaivas

214 14 5
                                    

~Olli~
Aleksi oli päässyt sairaalasta ja Aleksin toipuminenkin oli edennyt hyvin. "Ääh vittuuhh!!" Aleksi kiroaa keittiössä kun koittaa saada lautasta keppien kanssa.
Menen Aleksin taakse. "Anna mä autan sua." Sanon ja kurotun Aleksin takanta tälle lautasta. "Kiitos rakas." Aleksi sanoo ja kääntyy minuun päin. Katson Aleksin silmiä ja suutelen tuota. Aleksi vastaa suudelmaan, heittää kepit muualle. "Ale rakas sun pitäs olla varovainen." Sanon tuolle mustahiuksiselle pojalle.
"Shh hiljaa Matela ja anna mun suudella sua." Aleksi sanoo ja jatkaa suuteluani.

"Ale ei me voida sulla on toi jalka viel kipsissä." Sanon ja katson tuota suoraan silmiin. "Mutkun Olli mä tarviin sua niiku nyt." Aleksi sanoo ja katsoo minua liian söpösti. "Rakas ei ootetaan 3 viikkoo." Sanon ja pussaan Aleksia otsalle. "Okei okei Olli polli voitko kantaa mut sohvalle en jaksa ottaa noita keppejä ne on ärsyttävät." Aleksi marisee. "Joo voin kantaa senki söpöläinen." Hymyilen, nostan Aleksin syliini ja vien tuon sohvalle. "Kiitooos." Aleksi sanoo ja alkaa katsoa telkkaria.

~Aleksi~
Katson jalkaani joka on kipsissä. Hitto tuo kirottu kipsi estää mua kaikessa. "Olli pliiiss voidaanko olla silleen?" Marisen sohvan nurkassa. "Ei, ei voida olla sun jalan pitää parantuu rauhassa." Olli selittää ja joogaa. "Vittu en jaksa oottaa 3 viikkoo." Valitan ja laitan kädet puuskaan. "Nonii söpöläinen älä mökötä jooko?" Olli anelee. Naurahdan ja kaadan Ollin.
"Heii little man alkaa kiusaa isompia." Olli nauraa lattialla. "Oo hiljaa." Menen Ollin päälle kipeän jalkani kanssa ja suutelen Ollia todella intohimoisesti.

Olimme päässeet Ollin kanssa ylös lattialta hetken suutelun jälkeen. Leikin Ollin hiuksilla ja hymyilen.
"Olli mä rakastan sua ihan kauheesti lupaa ettei erota koskaan." Katson basistia söpöllä ilmeellä. "Joo ei erota ja mäki rakastan sua." Olli sanoo ja jatkaa hiuksieni silittämistä.

Kaikki Ollin kanssa tuntui ihanalta, ilman Ollia en olis päässy sairaalaan ajoissa. Makasin tällä hetkellä sohvalla kun tuo komea basisti tekee ruokaa meille. Samassa kuulen ovikellon soivan ja kapuan ylös ja menen ovelle ilman keppejä joka oli virhe, jalkaani sattu ja meinasin kaatua muutaman kerran. "Moi Ale onks Olli kotona?" Joonas kysyy joka seisoo viattomana oven takana. "Joo on, mitäs pahaa sä oot tehny?" Kysyn ja naurahdan. "Ööhhmm ei mennä siihen." Joonas sanoo ja astuu peremmälle. Naurahdan eteisessä ja koitan päästä pois. "No mitäs pahaa se Porko on tehny?" Olli nauraa. "No tota ette sit kerro kellekkään mut me päädyttiin Joelin kans vähän pidemmälle kun pari suudelmaa." Joonas sanoo ja peittää naamansa. "Porko mitä vittua?" Nauran ja istun Ollin syliin. "No me oltiin vähän hurmoksessa ja sit päädyttiin Joelin luo." Joonas selittää nolostuneena. "Nonii ota ihan rauhassa." Olli rauhoittelee Joonasta. Minä katson Ollin sylistä Joonasta joka todella on paniikissa.

Päätimme katsoa Ollin kanssa ulkona tähtitaivasta, nojaan Olliin ja nyyhkäisen. "Rakas onko kaikki hyvin?" Tuo kysyy ja halaa minua. "Joo on." Sanon Ollille vaikka se ei ole totta halusin vain itkeä. "Hyvä, muista että voit aina kertoo mulle kaikesta." Tuo muistuttaa ja minä vain nyökkäilen.
——————————————————————
Tällänen luku, anteeks etten oo kirjottanu uusia lukuja koska mulla on ollu koulukiireitä :)

2vkon päästä mulla alkaa kesäloma joten teen näitä lukuja lisää🥰

Sanoja 495

My Heart Is A Hurricane || Oleksi [VALMIS]Where stories live. Discover now