My Heart Is A Hurricane || Oleksi [VALMIS]

Luku 26 - Puisto

~Aleksi~
Heräsin ja menin tekemään aamupalaa. "Huomenta Avekti." Kiia sanoo ja kipittää keittiöön. "Huomenta pikkunen miten sä nukuit?" Kysyn ja kyyristyn. "Toti hyvin." Tuo pieni tyttö sanoo ja halaa minua. "Hyvä, siellä olis kohta aamupalaa pitää vaan käydä herättää Olli." Sanon ja nousen. "Minä hevätän Ovvin." Kiia sanoo ja juoksee makuuhuoneeseemme. Hymyilen ja katan pöydän valmiiksi.

"Ovvii hevätyt." Kiia kutittaa Ollia. Naurahdan ja istun alas. Pian Olli ja Kiia tulevat keittiöön.
"Huomenta rakas." Olli sanoo ja suutelee minua.
"Huomenta ihana." Vastaan suudelmaan ja hymyilen.
"Mä kutitin Ovvia." Kiia kikattaa Ollin sylissä. Nyökkään ja naurahdan. "Mitä jos tänään mentäs puistoon?" Ehdotan ja huomaan Kiian innostuvan.
"Joo mennään puittoon." Tuo pieni tyttö sanoo ja syö Ollin sylissä omenan palasia. "Ovvi taanko tänä yönä nukkua teivän kantta?" Kiia kysyy ja katsoo minua sekä Ollia silmiin. "Joo saat vai mitä Ale?" Tuo basisti tuijottaa minua. Nyökkään hymyillen ja juon kahviani.

Pääsimme puistoon ja laskin Kiian alas. Kiia juoksee liukumäkeen ja laskee alas. "Wiii tää on hautkaa." Tuo sanoo ja laskee uudelleen. Seuraamme Ollin kanssa tuon pienen temmellystä ja hymyilemme. "Pitäskö meiän ilmottaa jollekki et Kiia asuu meillä?" Kysyn Ollilta. "Joo ehkä mut minne?" Olli miettii ja katsoo minua. "Varmaan sosiaalitoimistoon." Olli jatkaa ja silittää minua. Nyökkään ja katson Kiiaa.

~Olli~
Olimme olleet puistossa ja päätimme ilmoittaa sosiaalitoimistoon Kiiasta että hän asuu meillä. Katson Aleksia hieman huolissani sillä puhelussa sanottiin että Kiia pitäisi viedä lasten sijaiskotiin jos me emme pysty pitämään Kiiasta huolta. Lopetin puhelun ja olen mietteliäs. "No? Mitä ne sano?" Aleksi tiedustelee. "Kiia pitäs viedä lasten sijaiskotiin jos me ei pystytä pitää huolta Kiiasta." Huokaan hieman peloissani. "Mitä ei varmana se on tottunu meihin jo." Aleksi sanoo.

Katsoimme Kiiaa joka oli iloinen. "Kato Avekti mä vatken nyt avat." Kiia huutaa liukumäen yläpäästä.
Hymyilen ja pidän Aleksia kädestä. "Hienosti laskit." Aleksi sanoo ja menee ottamaan Kiian syliinsä. "Ovvi, mennäänkö me vievä kauppaan?" Tuo pieni suloinen tyttö kysyy. "Mennään." Sanon ja otan Aleksia kädestä ja lähdemme kävelemään kauppaan. "Rillalle pitää muistaa ostaa ruokaa." Aleksi sanoo. "Niin pitää ja sit jotain hyvää ruokaa." Lisään ja naurahdan. "Mikti Ovvi nauvahti?" Kiia kysyy. "Koska se tajus varmaan jonkun hauskan jutun." Aleksi sanoo.

Pääsimme kaupasta kotiin, Kiia oli Rillan kanssa olkkarin matolla ja me teimme Aleksin kanssa ruokaa.
Pusuttelin Aleksia kaulalle. "Kuules Olli nyt pitäs saada tää ruoka valmiiks." Aleksi hymyilee. "Joo, sori rakas mä halusin vaan läheisyyttä." Sanon ja pörrötän Aleksin hiuksia. "No saat illalla läheisyyttä ihan kunnolla." Tuo hymyilee ja pussaa minua. Vastaan pusuun ja katan pöydän.
——————————————————————
En tiedä mitä kirjoittaa, mutta lukuja ei nyt tuu kauheesti koska mulla alko maanantaina kesätyöt ja mulla ei oo iltasin kauheesti aikaa.

Kerro mielipide tästä luvusta

Sanoja 438