Atte
Mä katselen elokuvaa väsynein silmin. Fiina popsii sipsiä mun vieressä. Mä söin itseni jo ähkyyn ja sipsien sekä muun herkkujen ajatteleminenkin ällöttää mua. Ei mun todellakaan pitänyt syödä itseäni ähkyyn, mutta sen tajuaa vasta, kun tuntuu, että vatsa räjähtää.
"keskitytkö sä ees?" Fiina sanoo ja heilauttaa kättään mun silmien edessä. Mä säpsähdän vähän ja räpyttelen ripsiäni. Fiina katsoo mua huvittuneena.
"ketä ajattelit?" Fiina kysyy. Siskoni on aina ollut kiinnostunut rakkauselämästäni. Hän tukee minua valinnoissani, jotka eivät aina ole mitään parhaimpia..
"ajattelin sitä, et miten aina vahingossa syön itteni ähkyyn", kerron totuuden mukaisesti. Fiina vaan naurahtaa ja kääntyy katsomaan elokuvaa. Mä haukottelen pitkään ja katselen elokuvaa, joka ei kauheasti kyllä kiinnosta.
Ajoittain mä ajaudun ajattelemaan Petteriä. Mä en vaan tiedä mitä mun pitäisi ajatella koko ihmisestä. Se antaa mulle lämpimän tunteen, kun mä edes ajattelen sitä, mutta lämmin tunne väistyy, kun mietin Petterin käytöstä. Se käyttäytyy niin erikoisesti. Samaan aikaan, kun mä mietin, että miten mun pitäisi edetä Petterin kanssa, niin mietin, että mitä Petteri ajattelee musta.
Pussatessani sitä mä mielestäni annoin tarpeeksi selvät sävelet siihen, että mä oon kiinnostunut siitä enemmän kuin ystävämielessä. Petteri saa mussa aikaan sellaisia tunteita, joita en ole hetkeen tuntenut ja se saa mut ajattelemaan sellaisia ajatuksia, joita ei muille voisi jakaa. Se on ihan huikea.
"nyt sä ajattelet jotakuta!" Fiina huudahtaa kesken elokuvan, kun mä taas oon vaan jäänyt tuijottamaan ruutua ilman kiinnostusta elokuvaa kohtaan.
"no tällä kertaa joo", mä myönnyn Fiina painaessa elokuvan pauselle. Hynähdän vähän, tästä tilanteesta mä en pääsisi karkuun. Fiina aikoo kysellä kaiken. Eikä se tee sitä pahassa mielessä, se vaan on niin pirun utelias. Kyllä mä mielelläni Fiinalle kerron, se on kuitenkin mun sisko.
"no se on se Petteri. Se josta oon kertonu sulle", sanon Fiinalle, joka alkaa hymyilemään. Tuosta ilmeestä osaan kyllä päätellä, että se osasi jo arvata tämän. Fiina varmaan näki mun ihastuneet silmät jo silloin, kun kerroin Petteristä ihan ensimmäisen kerran. Toki, se kuuli ihastumisen varmaan myös siitä, miten puhuin Petteristä. Fiina on niin tarkka noiden asioiden kanssa. Se huomaa ihan kaiken kuin haukka.
"noni kerro kaikki Petteristä", Fiina rohkaisee ja mä vaan hymähdän. Kai mun täytyisi avautua kaikesta, ja ehkäpä se helpottaa mun epätoivoisen ihastunutta oloa.
"mun ikäinen ja ollaan ny oltu aika tiiviisti yhessä. Mut se ei halua olla näin tiivisti yhessä ja se tekin sen mulle aika selväksi. Tänään se tuli pyytelemään anteeks ja halas mua ja sillee", mä kerron Fiinan näyttäessä mietteliäältä. Älä nyt vain sano, ettet ole kohdannut tällaista ihmistä ennen. Mä oon ihastunut Petteriin, mutta se antaa niin outoja signaaleja, että mun pää menee ihan sekaisin.
"hmm? Kuulostaa vähä siltä, että se on epävarma jostakin. Ja mitä nyt meinaat tolla 'tiivisti yhessä', kerro lisää", Fiina sanoo ja mä katson sitä huvittuneena. Totta kai se haluaa tietää juuri tuosta lisää.
"nukuttiin samassa sängyssä, mutta se.. se ei ihan tykänny siitä", mä kerron ja Fiina katsoo mua huvittuneena takaisin. Puren huultani ja katson Fiinaa, joka vain katselee mua sekä ajattelee.
"mä siis kömmin sen viereen yöllä, kun se nukkui", selvennän vähän ja Fiinaa alkaa naurattamaan. Mun posket saa punaista väriä Fiinan nauraessa.
"senkin töhö, ei kaikki ihmiset tykkää läheisyydestä", Fiina sanoo nauraen ja mua vain punastuttaa enemmän. Kyllä mä tuon tiedän, mutta silti. En mä sitä niin kovinkaan ajatellut.
"no joo joo, mut miten se sit olis epävarma?" palaan aiempaan puheenaiheeseen. Fiina puree huultaan mietteliäänä. Se siristää silmiään, kunnes se keksii ratkaisun ongelmaan.
"katot miten tilanne etenee vaikka kaksi viikkoa. Jos se jatkaa ristiriitaisuutta, niin mies vaihtoon", Fiina sanoo alkaen nauramaan lopuksi. Muakin alkaa naurattamaan, vaikken mä haluaisi niin sanotusti luopua Petteristä noin nopeasti. Kaksi viikkoa mä voin katsoa tuota sen touhua ja ristiriitaisuutta, mutta sen jälkeen mä haluan kyllä puhua sille.
"oon varma, että se on epävarma sen tunteista. Muistaakseni joskus aiemmin sanoit, ettet tiiä mitään sen suuntautumisesta, mitä jos se ei itsekään tiedä", Fiina jatkaa ja mä kuuntelen kiinnostuneena. Siskollani on kyllä erittäin hyvä pointti. Petteri ei välttämättä tiedä mitä ajatella ja on ikäänkuin hukassa seksuaalisen suuntautumisensa kanssa.
"no katotaan miten tilanne etenee..tai jotain", mä sanon raapien niskaani. Kyllä kai tää asia jotenkin tästä ratkeaa. Toivottavasti se ratkeaa hyvin.
"kestä te puhutte?" kuulen isän äänen tulevan keittiöstä. Mä kalpenen vähän. Isä ei todellakaan saa tietää mun homoudesta tai Petteristä. Se ei saa missään nimessä tietää.
"yhest muijasta", Fiina sanoo isän tullessa television ääreen lautanen kädessään. Lautasella on pari herkullisen näköistä voileipää.
"jaa-a, onks meidän Petsku löytäny muijan itselleen?" isä sanoo ja mua alkaa punastuttamaan. Isää ei yleensä kamalasti kiinnosta meidän rakkauselämä tai parisuhteet, mutta viime aikoina sekin tuntuu olevan heränneen eloon asian suhteen.
"no ei, ku se on vaa jotai alkujuttuu viel. Se on vähä hankala", mä vaan selitän jotain, joka menee isälle läpi. Isä naurahtaa ja haukkaa leivästään.
"sellasia ne muijat on. Aina niin vitun hankalia tapauksia. Hanki tollanen Fiinan tapanen, Fiinahan on oikein ihana", isä sanoo Fiinan pyöräyttäessä silmiään. Kyllä mä tiedän, että Fiina on ihana. Fiina on niin ihana, että hänen kaltaiset naiset ovat vähissä. Ja en mä edes ole kiinnostunut naisista, mutta eihän isä sitä tiedä.
"kiitos kiitos", Fiina hymähtää ja mä naurahdan vähän.
"siis helvetti, ku ne lestat lähtee koko porukalla kauppaan aina. Tänäänkin oli äiti ja isä ja niillä oli varmaan viis lasta mukana", isä selittää taas jotain turhan päiväistä. Mä kuuntelen purren huultani.
"ja sit ku ne osti melkeinpä koko kaupan tyhjäksi. En ikinä oo tajunnu, et miks pitää tehä noin monta lasta", isä jatkaa valittamista mun nyökytellessä. Isosta perheestä tulee mieleen vain Petteri. Sillä on suuri perhe.
"älä nyt pilaa muiden iloa. Jos ne vanhemmat haluaa lapsia niin mikäs siinä. Kuulostat vaan kateelliselta", Fiina sanoo isälle vastaan. Isä naurahtaa ja nyökyttelee lopuksi todeten, että Fiina on varmasti ihan oikeassa.
"oot vaa naisen tarpeessa", heitän isälle vitsillä. Minä ja isä repeämme nauramaan samalla, kun Fiina katsoo meitä häveten.
"jooh mä taidan tästä häipyä", Fiina sanoo. Halaan siskoani nopeasti ennen kuin hän lähtee pois huoneesta. Isä saa leivät syötyä loppuun, minkä jälkeen hän jää katselemaan minua.
"onko sulla oikeesti jotain naishuolia? Mä voin kyllä yrittää auttaa", isä sanoo.
"emmää kaipaa apua. Yritän ehkä ite ensin", sanon hymähtäen isän nyökätessä.
Mä vaan mietin, että miten voisin ikinä kertoa isälle Petteristä.
--
Sanoja: 1017Lauantaina yo-juhlat ja mä oon kipeenä + korvatulehdus TAAS
Huoh😀
YOU ARE READING
Face Your Fear
RomancePetterin elämä on aivan liian vauhdikasta lapsikatraan kanssa. Petterin vanhemmat suunnittelevat kaiken lisäksi uutta perheenjäsentä, eikä Petteri ole mielissään. Koulu tuntuu olevan pakopaikka, jossa ystävät tsemppaavat Petteriä. Mitä hän tekisikää...