Face Your Fear

Helvetin krapula

Atte // tw oksentaminen

Mä oksennan jo kolmatta tuntia. Mun olo on suoraan sanottuna kamala. Nyt mä muistan varsin hyvin miksen yleensä juo alkoholia. Nää jälkiseuraukset on aivan kamalia. En mä edes juonut paljoa. Pari lonkeroa ja yhden siiderin.

"Mun vuoro!" Fiina huudahtaa kopauttaen oveen pari kertaa.

"Ei vittu pysty, emmä pysty nouseen", valitan kuin teinipoika, joka on ensimmäistä kertaa maistanut alkoholia. Paitsi että sellainenhan mä olen. Ainakin melkein.

"Avaa ovi tai saat siivota nää oksut tästä oven edestä", Fiina tuhahtaa ja mä avaan oven sille. Teen asian juurikin ajoissa, sillä Fiina lähes syöksyy viereeni oksentamaan.

"Vitun vittu, mä en juo enää ikinä", marmatan ja nousen hitaasti seisomaan. Hörppään vettä hanasta ja huuhdon oksennuksen maun pois suustani.

"Samat sanat", Fiina sanoo. Mun olo jo hieman parempi, joten jätän siskoni vessaan yksin. Astelen huoneeseeni ja  kaadun sängylleni huokaisten. En muista eilisestä mitään. Tai no, tietenkin muistan, että vahdin Fiinaa, kunnes Petteri päätti, että menemme ikäistemme joukkoon. Jossain vaiheessa kävimme kaupassa ja sen jälkeen en muista enää mitään.

Suljen silmäni toviksi pahan olon velloessa sisälläni. Mua ei kuitenkaan enää okseta, enkä kyllä todellakaan jaksaisi nousta tästä enää.

Hetken päästä mä havahdun siihen, kun joku tulee mun huoneeseen. Avaan silmäni ja katson Fiinaa, joka ei näytä kovin hyvin voivalta. Musta voi varmasti sanoa täysin samaa. Olo ei edelleenkään ole mitenkään hyvä.

"Monelta sä tulit kotii?" Fiina kysyy istahtaen mun pöydän ääreen. Haukottelen pitkään ja käännyn kyljelleni.

"Joskus neljältä", vastaan. Fiina nyökyttelee.

"Mä tulin jo joskus yhdeltä. Artturi oli aika kännissä, niin talutin sen kotiinsa", Fiina sanoo ja mä vaan naurahdan. Vaikka eilen vaihdoin pari sanaa Artturin kanssa, niin se ei kyllä muuttanut käsitystäni hänestä. Hänellä tuntuu olevan jokin rooli päällä.

"Käveliksä tänne vai hakiko iskä sut?" Kysyn. Iskä on jälleen aamulla hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Viime aikoina iskä on alkanut tekemään tuollaista. Onneksi hän vastaa, jos soitamme hänelle, mutta en halua hänen sekaantuvan mihinkään kamaluuksiin enää.

"Iskä haki ja kerroin sille Artturista. Se otti sen hyvin ja se vaan nauro, et Artturi oli juonu ittensä siihe kuntoon", Fiina kertoo mulle. Mä yllätyn siitä, että Fiina on jo näin varhaisessa vaiheessa kertonut isälle Artturista. Mä en ole kertonut Petteristä mitään. En siis aiokaan kertoa seurustelevani Petterin kanssa, mutta voisin kertoa isälle olevani kavereita erään Petterin kanssa. Jos tuossa edes nyt on mitään järkeä..?

"No hyvä, et se otti sen asian hyvin", hymähdän.

"Mut yhtä toista asiaa se ei ottanu kovinkaan hyvin", Fiina sanoo ja mä kohotan kulmakarvojani ihmeissäni.

"No?" Mä kysyn.

"No... Se oli nähny sut ja Petterin... Pussaavan", Fiina sanoo, jolloin mun sydän hyppää kurkkuun. Puristan silmiäni kiinni ja toivon tämän olevan unta. Iskä ei todellakaan saa tietää.

"Kerroitko sä sille?" Kysyn Fiinalta, joka näyttää hieman kalpealta.

"No en varsinaisesti", siskoni sanoo.

"Miten sitten?" Töksäytän ikävän kuuloisesti. Fiina selkeästi ei halua puhua asiasta, mut mun on saatava tietää heti paikalla. Mä kyllä luotan Fiinaan niin paljon, että tiedän, ettei se kertoisi. Jotain se kuitenkin on mennyt kertomaan, mä osaan kyllä lukea siskoani sen verran.

"No sanoin, että ootte kavereita. Iskä ei vaan millään meinannut uskoa sitä. Sanoin, että oot aina tollanen kännissä, et haluut pussailla kaikkien kanssa", Fiina kertoo. Viimeisen lauseen kohdalla mua alkaa hieman punastuttamaan, olenko mä muka sellainen?

"Täh? Emmä pussaile kaikkien kanssa", puolustelen itseäni hieman.

"Emmä keksinyt muutakaan!! Mut en tiedä uskooko iskä tota selitystä. Oon melkeinpä satavarma, että se tulee kyselemään sulta kaikkea kotiin päästyään", Fiina sanoo ja tulee mun viereen sängylleni. Siskoni kaappaa mut haliin. Halaan siskoani takaisin ja ihmettelen tilannetta vähän. Missä iskä olis voinut nähä mut ja Petterin? Luojankiitos se ei ole kuitenkaan huutanut mitään mulle ja Petterille, tai tullut väliin.

"Emmä halua, et se tekee sulle mitään. Me molemmat tiedetään miten iskä suhtautuu homoihin", Fiina sanoo alakuloisesti. Halaan siskoani hieman tiukemmin.

"Älä sä murehdi siitä. Mä hoidan tän kyllä. Mulle on tärkeintä, ettei se tee sulle mitään", sanon ja väistämättä mua alkaa hieman itkettää. Räpyttelen kuitenkin kyyneleitä pois. En halua näyttää siskolleni, että tosi asiassa mua pelottaa aivan helvetisti.

"Mut jos se tekee sulle jotain ja jää siitä kiinni, niin sä tiedät mitä meille käy", Fiina sanoo. Mä tiedän siskoni miettivän näitä asioita aivan liikaa. Vaikka meillä on hyvät välit isäämme, molemmat pelkäämme häntä hieman. Varsinkin lähiaikoina, kun hän on ollut poissa kotoa enemmän.

"Tiedän hyvinkin. Ja iskä tietää sen yhtä lailla, se ei luopuisi meistä mistään hinnasta", rauhoittelen siskoani ja silitän tämän selkää. Fyysinen paha olo on hiljalleen muuttunut enemmän henkiseksi. Olen kuitenkin kiitollinen, että Fiina kertoi tuon asian. Nyt mun ei tarvitse ihmetellä, jos saankin yhtäkkiä nyrkkiä naamaani.

"No joo, mut silti. En haluu et käy mitään semmosta", Fiina sanoo. Mua oikeasti käy tyttöä sääliksi. Jos isä tekisi meille jotain, niin ratkaisuna sossut ottaisivat meidät pois isältä ja sijoittaisivat johonkin lastenkotiin tai laitokseen. En oikeasti tiedä, mutta näin asiaa on sumplittu..

Minunhan ei tarvitsisi kauaa sellaisessa olla, sillä täytän pian 18. Fiina sen sijaan on vasta 14, joten hänen täytyisi olla siellä monta vuotta.

"No en mäkään halua, eikä iskä halua luopua meistä. Sossut on jo tarpeeksi meidän perässä jatkuvasti, ei iskä uskalla tehä mitään. Jos se tekee jotain jommallekummalle, niin siltä on molempien huoltajuus samalla kerralla pois", mä koitan selittää tilannetta järjellä Fiinalle.

Tällä hetkellä musta itestänikin tuntuu niin paskalta, että mun on vaikea ajatella positiivisesti saatika lohduttaa siskoani, joka on murtumisen partaalla.

--
Sanoja: 870

🥹🥹

En yhtään muista miten tää kirja menikään yms. ku vaihdoin puhelinta välissä ja kaikki muistiinpanot ja juonenkäänteet poistui, joten..... voi olla et tästä tulee vähä lyhyempi ku alunperin😅