Atte
Fiina pamahtaa mun huoneeseen just sillä sekunnilla, kun olisin vastannut Petterin viestiin. Mä säikähdän ja mun puhelin tippuu mun kädestä. Siskoni olisi voinut koputtaa oveen, eikä säikäyttää mua tällä tavalla.
"siiiiiiis, et ikinä arvaa mitä", Fiina intoilee ja änkee mun viereen puhelin kourassaan. Mä hymähdän ja nousen parempaan asentoon Fiinan vierelle.
"mä löysin Petterin instan. Käy seuraamassa sitä", Fiina sanoo mulle ja mä yskähdän vähän.
"no en mä viitti stalkata tai mitään", totean vain, vaikka kyllähän asia mua kiinnostaa. Fiina pudistaa päätään huvittuneena mun katsoessa sitä epävarmasti. Kunhan se ei koske mun puhelimeen ja mene laittamaan mitään seurauspyyntöä. En halua vaikuttaa siltä, että olisin tarkoituksellisesti etsinyt Petterin käyttäjän tuosta pirullisesta sovelluksesta.
"c'moon, sähän oot sen kaveri. Seurauspyyntöä vaan menemää", Fiina rohkaisee, mutta mä edelleen pudistan päätäni.
"katotaan myöhemmin. Oliks toi se sun asia?" mä kysyn Fiinan punastuen vähän. Tyttö kyllä vaikuttaa vähän siltä, että sillä olisi muutakin asiaa. Toivottavasti se asia olisi vähän tärkeämpää kuin jokin Instagram-homma.
"mulla on juoruja. Artturi, eli mun ihastus, katteli mua tänään tosi pitkään. Mut sitten yks Iida, joka on sellanen kauhee pissis, nii meni sen Artturin luokse ja jotain kiehnäs siinä. Mä en tykkää siitä Iidasta yhtään, eikä sekään tykkää musta. Se Iida aina kattoo mua kauheen vinoon ja nenänvarttaan pitkin. No mut Artturi sit ei oikeen välittänyt siitä ja lähti sen Iidan luota pois", Fiina selittää ja mä kuuntelen tarkkaavaisena. Pystyn kuvittelemaan kaikki nuo tapahtumat mielessäni. Tapahtuisipa munkin päivissä noin paljon juttuja.. Musta tuntuu, että mun päivät on ihan tylsiä verrattuna Fiinan tapahtumarikkaaseen elämään. Mä vaan oon aika ujo.
"noh mutta sit iltapäivällä Artturi tuli varta vasten mun luokse. Sen posket punotti silleen tooooosi söpösti ja se vähän änkytti, kun se puhu. Se oli tosi suloista", Fiina kertoo mun nyökytellessä päätäni. Mulla ei ole hajuakaan, että minkä ikäinen tämä Artturi oikein on. Eikä mulla ole kyllä aavistustakaan, että miltä jätkä oikein näyttää.
"no mitä se sulle puhu?" mä kysyn osoittaen samalla kiinnostukseni aiheeseen. Fiina tuntuu innostuvan mun kysymyksestä vaan entisestään.
"se kysy mua päättäreihin hengaamaan", Fiina sanoo.
"et mee", mä vedän rajan. Fiina katsoo mua oudoksuen.
"miksen menis? Se vois olla hyvä, ku pääsis tutustumaan ihmisiin ja Artturiin ja vois valvoa, eikä olis koulumurheita", Fiina selittää.
"tiiätsä mitä päättäreillä tehdään? Juodaan alkoholii ja vedetään päihteitä ja sekoillaan ja sellasta", mä yritän takoa järkeä Fiinan päähän. Haluan, että siskoni ymmärtää, mutten halua, että hän suuttuu. Mä vaan yritän suojella sitä, ja meidän perhettä.
"kyllä mä tiedän, mut enhän mä sellasta. Me hengataan Artturin kanssa varmaan kahdestaan tai sitten ollaan sen kavereiden kanssa", Fiina yrittää vielä. Multa se ei saa hyväksyntää tähän hommaan, eli sen pitää kysyä isältä.
"jos ryhmäpaineesta otatkin alkoholia? Ja sit jos ootkin ihan kännissä, enkä saa suhun yhteyttä ja sut hylätään jonnekin", maalailen jo uhkakuvia pääni sisällä. Fiina katsoo mua vähän huvittuneena. En mä voi sille mitään, että välitän siskostani aivan helvetisti. En välitä kestään muusta samalla tavalla.
"rauhotu nyt hyvä mies. Ei tässä mitään käy. Lupaan tulla kotiin illalla ihan selvänä", Fiina sanoo ja halaa mua. Mä halaan siskoani takaisin, mutten vieläkään usko, ettei mitään kävisi. Kyllä mä siskoni tunnen.
"mutta, sun täytyy puhua isälle tästä. Sen verran mä voin sanoa, että mihinkään sossuilmotukseen ei oo yhtään varaa, ku iskä on just saanu huoltajuuden. Tiiätsä kuin pahasti sossut kattois", mä muistutan siskoani asiasta. Mä en todellakaan jaksaisi mitään sossujuttuja tähän hätään. Meidän täytyy muutenkin olla varuillaan, sillä jotkut saattavat tehdä sossuilmoituksia meistä ihan vain kiusallaan. Se on älytöntä..
"joo mä tiedän kyllä. Auttaisko yhtään, jos toisin Artturin näytille sitä ennen?" Fiina kysyy multa. Mä nyökkään. Kyllähän se helpottaa, kun saan tietää, että millaisen ihmisen kanssa rakas pikkusiskoni menee juhlimaan päättäreitä.
"joo, tuo se näytille. Mut jos nyt millään viittisit poistua, alan nukkumaan kohta", sanon Fiinalle, joka nyökkää. Siskoni halaa mua vielä nopeasti, minkä jälkeen poistuu huoneestani. Mä hymähdän vähän, ja otan puhelimen käteeni. Miten hitossa me muka juteltiin yli puolisen tuntia..?
Petterikin on varmaan jo mennyt unten maille. Mä luen sen viimeisimmän viestin. Viestissä se sanoo kertoneensa äidilleen homoudestaan. Mun suupielet nousee vähän. Hyvä, että se pystyi kertomaan jo nyt. Mitähän kaikkea se on kertonut äidilleen? Sanoikohan se jotakin musta? Tai miten sen äiti reagoi koko juttuun?
Mun mieliala huononee, kun tajuan, että mun täytyisi myös joskus kertoa isälleni.
Mä vaan tiedän, ettei isä ota sitä uutista hyvin.. Se stressaa mua.
--
Sanoja: 713
YOU ARE READING
Face Your Fear
RomancePetterin elämä on aivan liian vauhdikasta lapsikatraan kanssa. Petterin vanhemmat suunnittelevat kaiken lisäksi uutta perheenjäsentä, eikä Petteri ole mielissään. Koulu tuntuu olevan pakopaikka, jossa ystävät tsemppaavat Petteriä. Mitä hän tekisikää...