Harryn näkökulma:
Herättyäni leikkauksen jälkeen tunsin tietenkin kipua jalassani, mutta myös sydämessäni. Makasin vaaleansiniseinäisessä sairaalahuoneessa sairaalan yksityisellä puolella, tietenkin. Huone oli tyhjä, mutta kuin käskystä, huoneeseen asteli blondi nuori nainen joka heti iski silmänsä minuun. Jaahas...
"Herra Styles teidän pitäisi levätä", sairaanhoitaja sanoi ja räpytteli luonnottoman pitkiä ripsiään. Jos nuo eivät ole tekoripset niin Louis William Tomlinson on neitsyt...
"Koska pääsen pois täältä?" kysyin ja nousin nojaamaan kyynärpäideni varaan. Nainen käveli hieman lähemmäs ja nappasi sängyn viereiseltä pöydältä lasillisen vettä ja ilmeisesti kipulääkkeen.
"Sitä sinun pitää kysyä lääkäriltä. Mutta nyt otahan lääkkeesi ja käy nukkumaan", nainen sanoi ja tunki puoliksi näkyvillä olevan povensa kanssa erittäin lähelle minua. Siinä vaiheessa minulle riitti.
"No sitten varmaan haet lääkärin tänne. Enkä todellakaan ota mitään hemmetin pillereitä", sanoin ja kävin takaisin makuulleni mutristaen suuni viivaksi. Sairaanhoitaja nosti nokkansa ylös ja lähti nyrpistyneenä huoneesta ulos.
"Hemmetin lutka", sanoin hiljaa ääneen ja käänsin katseen ulos.
Aivan pian heruttajanaisen lähdettyä huoneeseen saapui ystävällisen näköinen vanhahko mieslääkäri.
"Hyvää huomenta Harry", tuo sanoi. Hetkinen. Oliko nyt aamu? Katseeni kierteli huoneen seinillä ja pian sainkin tietää mitä kello oli. Puoli viisi aamulla. Se siis selitti myös miksei kukaan ollut huolissaan minusta.
"Leikkaus meni hyvin, saimme luodin poistettua. Pidämme sinua täällä tarkkailussa ainakin tämän päivän", lääkäri kertoi.
"Enkö pääsisi pois jo tänään?" kysyin. Minun pitäisi löytää Emily.
"Olen pahoillani mutta meidän on pakko pitää sinua täällä ainakin tämä päivä. Jos huomenna koet olevasi tarpeeksi hyvässä kunnossa, saat lähteä kotiin. Keppien kanssa tietenkin", lääkäri sanoi viitaten siteellä sidottuun reiteeni.
"Onko häntä löydetty?" kysyin tietenkin tarkoittaen Emilyä.
"Mitä tarkoitat?" lääkäri kysyi. Oliko hän tyhmä vai oliko tiimini kerrankin onnistunut pitämään jonkun asian poissa mediasta? Koska jos oli niin nyt olisi kyllä palkankorotuksen paikka.
"Tyttöystäväni kidnapattiin ja siksi oikeastaan olenkin täällä", sanoin. Oli tämä kyllä yksi saatanan soppa jossa minä ja Emily kelluimme kuin pienet pippurit ja toivoimme ettemme eksyisi kenenkään suuhun.
Olipa paska vertauskuva Styles. Juttusi alkavat muistuttamaan liikaa Louisin aamuöisiä känniläppiä. Olet selvästi ruosteessa.
"Olen pahoillani. Uskon että poliisit osaavat hoitaa hommansa ja hänet löydetään. Uskoisin että he tulevat jossain vaiheessa kuulustelemaan sinua joten sitä suuremmalla syyllä suosittelisin lepäämistä", lääkäri sanoi.
"Ja ota lääkkeesi", hän jatkoi ennen kuin käveli ulos huoneesta. Nappasin suurehkon pillerin pöydältä ja heitin sen suuhuni pienen vesihuikan kanssa ja nielin ne. Suljin silmäni ja yritin saada unen päästä kiinni.
Uneksin pienestä sinisilmäisestä tytöstä joka tapasi kiharapäisen vihreäsilmäisen pojan leikkipuistossa.
~
Heräsin kun huoneeni oveen koputettiin. En vaivautunut avaamaan silmiäni. Huoneeseen astui henkilö jos toinenkin.
"Onks se hereillä?" kuului Louisin ääni sängyn vierestä.
