Tää luku ei sovi pienimmille lukijoille. Raakaa sisältöä. Lue omalla vastuulla.
Emilyn näkökulma:
Kävelin vaaleanharmaan loskan peittämällä kadulla kädet takkini taskuissa kohti Michaelin taloa. Minulla ei ollut hajuakaan mihin olin itseni sotkenut. Miksi helvetissä edes tein tämän? Voisin olla tällä hetkellä makaamasa Harryn kanssa hänen pehmeällä valkoisiin lakanoihin vuoratulla sängyllä, Harry silittelisi kasvojani ja siirtäisi nutturastani karanneen hiussuortuvan korvani taakse painaen sitten suudelman ohimolleni. Mutta olen valintani tehnyt ja kävelen keskellä yötä hullun exäni kämpälle ja olen lähdössä diilaamaan huumeita. Tämän kun kerran teen niin tiedän olevani kusessa ja pahasti. Silti, kaikesta huolimatta kolmekymmentäseitsemännumeroiset kenkäni jatkavat matkaansa kohti tätä kaikkea hulluutta. Michael sanoi satuttavansa Harryä jos en tee tätä ja sitä riskiä en ole valmis ottamaan. Mielummin tulisin vaikka ammutuksi kuin antaisin Harrylle sattua jotain. Samalla olen myös vastuussa monen teinitytön ja -pojan elämästä Harryn suurina faneina. Jos Harrylle sattuisi jotain ja se olisi minun syyni, olisin syy myös varmasti moneen särkyneeseen sydämeen ja tuhoutuneeseen unelmaan, mahdollisesti myös itsemurhaan ja sitä minä en todellakaan halua aiheuttaa kenellekään. Joten minun siis täytyy pitää Harry turvassa.
Pitkän kävelymatkan jälkeen saavuin Michaelin talolle. Kävelin ulko-ovelle ja pyyhin kenkiäni ovimattoon. Huokaisin syvään ja koputin sitten oveen. Raskaat askeleet kuuluivat toiselta puolelta ja pian ovi aukesi paljastaen Michaelin likaisen virneen omaavat kasvot.
Miten minä joskus pidin hänestä?
"Ai tulit oikeesti? Suunnittelinkin jo että mitä tekisin sille sun kullannupulles", Michael sanoi ja hymyili vittumaisesti.
"Sä et tee Harrylle mitää. Mä oon täällä ja Harry ei saa tietää tästä mitään", sanoin hampaita yhteen purren.
"Sinähän et sitä päätä", Michael sanoi ja vetäisi minut takkini kauluksesta sisälle ja paiskasi oven kiinni. Hän työnsi minut kovakouraisesti suoraan ovea vasten ja painoi rajusti huulensa huulilleni. En vastannut suudelmaan ja yritin siirtää pääni sivuun.
"Sä suutelet mua senkin huora!" Michael huusi ja löi minua avokämmenellä poskelle. Hän painoi huulensa huulilleni uudelleen. En vain pystynyt vastaamaan hänen suudelmaansa. En voinut pettää Harryä.
"Vitun huora sä tottelet mitä mä sanon!" Hän sanoi ja repi minut sitten mukaansa. Hän raahasi minut makuuhuoneeseensa. Hän heitti minut sängylle.
"Mahalleen!" Michael huusi. En tehnyt elettäkään totellakseen häntä. Hän käänsi minut vatsalleni vaikka kuinka rimpuilin vastaan. Hän kävi istumaan selkäni päälle enkä päässyt liikkumaan. Pian huomasin hänen käsiensä liikkuvan housujen vyötärölle ja vetäisi samalla housuni sekä alushousuni alas. Ennen kuin kerkesin sanoa mitään, tunsin iskun pakaroillani.
Hän löi minua. Vyöllä.
Pidin suuni kiinni ja puristin silmäni kiinni. Hän löi minua uudelleen ja uudelleen. Kyyneleet tulivat silmiini ja putoilivat likaisille lakanoille Michaelin jatkaessaan lyöntejään.
"Sä tottelet mua senkin huora!" hän huusi ja löi vielä viimeisen jerran laittaen sitten vyön pois ja nousten sen jälkeen päältäni. Hän lähti huoneesta ovet paukkuen jättäen minut yksin.
Hän oli sadisti. Nyt sen vasta tajusin. Hän nautti satuttamisestani. Kaiken sen ajan mitä olin hänen kanssaan viettänyt, hän oli satuttanut minua minut tietämättä hänen nauttivan siitä. Olin seurustellut sadistin kanssa.
Ajatus sai lisää kyyneleitä silmiini. Vedin housut kunnolla jalkaani ja nousin istumaan sängylle. Takapuoleeni sattui todella paljon. Pyyhin kyyneleet kämmenselkääni, niiskaisin ja nousin sitten ylös. Kävelin kaytävään. Samassa Michael tuli olohuoneesta.
