Heräsin tokkuraisena likaisen kämpän sohvalta ja nousin istumaan. Tunnistin kämpän heti. Se kuului Michaelille. Asunto oli likainen, lattia täynnä roskia ja tyhjiä pulloja. Ilmassa leijui tupakan ja alkoholin haju.
"Kappas vaan sitä tavataan taas Em", kuulin ilkeän ja käheän äänen takaani. En sanonut mitään. Istuin vain paikallani. Michael käveli sohvan luo ja istahti viereeni. Hivuttauduin kiinni käsinojaan. Michael tuli kuitenkin lähemmäs.
"Mulla on ollu sua ikävä babe", Michael sanoi. Sanat tuntuivat yhtä kamalalle kuin kuulostivat tuon idiootin suusta. Michael laski kätensä hartioilleni.
"Sullakin on ollut mua ikävä eikö niin?" Michael kysyi ja toi kasvojaan lähemmäksi omiani. Ennen kuin hän kerkesi tehdä mitään, olin jo läpsäyttänyt häntä avokämmenellä poskeen. Michael piteli poskeaan hetken.
"Oot aina ollu itsepäinen. Mutta turha luulla että selviät tästä näin helpolla", hän sanoi ja löi minua poskeen samalla lailla kuin minä häntä. Sitten hän nousi sohvalta ja käveli ikkunan luo.
"Viimeks sä karkasit", hän sanoi.
"Mutta tällä kertaa sun on turha yrittää", hän sanoi ja nappasi pesäpallomailan seinän vierestä.
"Mulla olis sulle ehdotus", Michael sanoi ja samalla taputti pesäpallomailalla toista kättään. Käänsin katseeni hänen rumaan naamaansa ja kohotin toista kulmakarvaani.
"Sä alat diilaamaan huumeita."
~
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
