Luku 13

244 37 6
                                    

A/N: Tämän luvun piti olla pidempi, mutta päivitän mieluummin vähän useammin kun että jahkailen kirjoittamisen kanssa.

Tapahtunut tähän mennessä: Elias ja Pihla menevät Kratin luo ostamaan Pihlalle piilolinssejä, joilla nähdä lumousten läpi. Paikalle ilmestyvät kuitenkin Okra ja Tatar, jotka yrittävät kuulustella Krattia. Kratti saa surmansa. Pihla ja Elias pakenevat, mutta ei ennen kuin Krattin tytär Vartti ehtii nähdä Pihlan.

*

Jouduin pitelemään oikeaa silmääni, jotta pystyin näkemään mitään ulkona. Pidin Eliaksen kädestä kiinni ja me kiiruhdimme varuillamme pois Kratin puulta. Emme törmänneet Okraan tai Tatariin, emmekä kehenkään kaartista, mutta matka tuntui silti ikuisuudelta.

Kotiin päästyämme Elias sulki oven ja lysähti sitä vasten. Minä tempaisin valeasun yltäni ja pystyin jälleen käyttämään molempia silmiäni. Oloni oli kamala.

Joku jyskytti oveen.

Sekä minä, että Elias säpsähdimme.

"Se olen minä!" kuului oven toiselta puolen. Ääni oli Rahkon.

Elias siirtyi nojatuoliin vaitinaisena. Raotin ovea ja Rahko vilkutti minulle. Päästin hänet sisään.

"Melkoinen ajoitus... Me juuri vasta palasimme", sanoin. Olisin halunnut nukkumaan, mutta se olin ollut minä, joka olin halunnut puhua Rahkon kanssa. "Painapa puuta."

Hain itsellenikin tuolin. Elias tuijotti seinää silmät lasittuneina. Kratin kuollut katse välähti edessäni ja minua puistatti.

"Olitko se sinä?"

Käännyin Rahkon puoleen syyllisenä.

"Mitä?"

"Murtauduitko sinä Tyrmään?" Hän ei puhunut kauppiaan kuolemasta.

Olin jo unohtanut uutiset murrosta. Tuntui kuin siitä olisi iäisyys, vaikkei siitä ollut kuin muutama tunti kun olin ollut kuulemassa tiedonantoa.

"En!"

Mietin Kratin luona kuulemaani. Vartti oli ollut murtautuja? Miksi? Mutta jos Tatar ja Okra tiesivät siitä, olivatko he olleet siellä myös? Liittyikö tämä edes mitenkään minuun?

"Arvelinkin niin. Yksi kuolleista oli Jaakko."

Rahko katsoi varpaitaan alakuloisena. Yllätyin, mutten varsinaisesti voinut olla surullinen Jaakon kuolemasta. Hän se oli kieroillut Kaeti Acanthan kanssa. Ja viimeksi kun tapasimme, hän tappoi jonkun edessäni.

"Siitä minun pitikin puhua sinulle! Minä tapasin hänet vähän aikaa sitten. Siis silloin kun hän oli elossa. Halusin kertoa sinulle. Hän oli sekaantunut johonkin."

Oliko Vartti tappanut Jaakon? Mitä he olivat edes tehneet siellä?

"Miksi kukaan haluaisi murtautua Tyrmään?"

Tein kaikkeni unohtaakseni siellä viettämäni ajan, mutta kylkeni särki edelleen välillä muistuttaen vammoistani.

Kukaan ei vastannut.

"Ketä muut kuolleet olivat?"

"Heitä ei ole vielä tunnistettu. Päät puuttuivat."

Minun teki pahaa. Kratin veriset kasvot pyörivät mielessäni.

"Mitä siellä oikein tapahtui?"

"Se ei kuulu sinulle..."

Rahko vilkuili minua kuitenkin sivusilmällä. Hän kaipasi suostutteluja.

TosinimiWhere stories live. Discover now