Tuliprinsessa

XII - Matka

"Mikä olikaan nimesi?"

"Öhm.. R-rouge." Brianne sanoi ääni vapisten tiskillä seisovalle miehelle.

"Siis mikä?" mies tiukkasi häntä silmäillen.

"Rouge. Se on ranskaa ja tarkoittaa punaista..." prinsessa sanoi mumisten, mutta tulikin sitten toisiin aatoksiin. Hänen toisen nimensä käyttäminen ei varmaan ollut maailman fiksuin veto.
"Siis öhm... se on Rogue. Niin saako täällä sitä palvelua vai ei?"

"Tietysti." mies vastasi osittain säikähtäneellä äänellä. Nyrkkiä pöytään-taktiikka näytti toimivan ainakin tässä osassa kaupunkia. Tiskin takana seissyt mies kääntyi hitaasti ympäri, kurkisti takanaan olevasta ovesta sisään ja viittoi sitten tietä päivettyneellä kädellään.

"Mene vain sisään," hän sanoi ja Brianne harppoi itsevarmana kohti ovea, joka aukesi narahtaen. Sisällä häntä odotti tummahiuksinen nainen, jonka koko olemus huokui väsymystä. Prinsessa oli astellut pääkaupungin laitamilla, huonommalla asuinalueella sijaitsevaan salonkiin värjätäkseen hiuksensa.

"Vai Rogue.." nainen raakkui mietteliäänä ottaessaan esiin tumman hiusvärin. "Miksi sinunlaisesi nuori neitokainen kutsuisi itseään tuollaisella nimellä? Kelmi, villi... oletko rikosten tiellä?"

"Se ei kuulu sinulle millään tavalla," Brianne vastasi ja toivoi, ettei hänen tapansa puhua antaisi häntä ilmi. Näillä main kielenkäyttö oli paljon karskeampaa, eikä suuri osa ihmisitä ollut koskaan nähnytkään prinsessansa kasvoja. Brianne arveli, että Adelinwanin köyhimmät asukkaat pitivät syypäinä hovin päätöksiä, eivätkä tämän takia halunneet kiinnittää kuninkaallisiin huomiota. Prinsessa tiesi, että hänen isänsä hoiti mieluummin rikkauksia tuovia kauppasuhteita ja niiden haalimista, kuin oikeasti varojen käyttämistä ihmisten hyväksi. Ehkäpä kuningas kerrytti tyttärelleen pohjakassaa, jotta tämä voisi olla aikansa mahtavin kuningatar - jos pesti olisi hänen temppunsa jälkeen vielä saatavilla. Ainakin näin Brianne joskus ongelmia pohtiessaan ajatteli, sillä hän olisi halunnut käyttää rahoja asukkaiden elämien hyväksi.

"Salaperäinen mhm," prinsessaa itseään reilusti vanhempi nainen mutisi itsekseen sivellessään tummaa väriä hänen toffeen sävyisiin hiuksiinsa.

Nyt hänen täytyi odottaa väri päässään kymmenkunta minuuttia, joten nainen antoi hänelle vanhan sanomalehden selattavaksi. Se oli selkeästi hankittu hieman paremmalta asuinalueelta, sillä paperi ja osittain töhriintynyt muste olivat parempaa laatua, eikä Brianne ollut varma tuotettiinko tällä alueella yhtäkään lehteä.

Prinsessa selaili sitä ja pysähtyi sitten äkisti yhden aukeaman kohdalle. Siinä oli vanhempi kuva hänestä piikittelevän otsikon vierellä. Brianne alkoi lukea, sillä hän halusi tietää mitä kansalaiset prinsessastaan oikein ajattelivat. Tekstissä arvosteltiin voimakkaasti myös hänen isäänsä "joka pitää tytärtään tiukasti talutusnuorassa." Tältäkö kaikki näytti ulospäin? Hänen kapinoinnistaan isäänsä, opettajiaan ja koko hovia vastaan ei siis tiedetty tavallisten ihmisten keskuudessa mitään.

Brianne ei kuitenkaan masentunut tästä, sillä hän tiesi katoamisensa kiirivän pian kaikkialle valtakuntaan. Hän arveli, että kaikki luulisivat ensin, että kyseessä oli vain kaappaus, mutta ennen pitkää tajuaisivat prinsessan paenneen itse. Nyt uuden nimen ja hiusvärin turvin Brianne voisi matkustaa vapaammin, vaikka kasvoja olisi edelleenkin peiteltävä. Kunhan hän vain pääsisi tästä tuolista, hyppäisi Cobaltin selkään ja ratsastaisi kohti Ravaryniä - kohti prinsessa Theodoraa.

Tummahiuksinen nainen palasi hänen luokseen ja Brianne laski lehden käsistään viereiselle pöydälle. Nainen huuhteli hänen hiuksensa ja kuivasi ne, minkä jälkeen prinsessa sai nähdä lopputuloksen. Hänen toffeen väriset kiharansa olivat tosiaan muuttuneet lähes samanvärisiksi, kuin hänen hiuksiaan käsitelleellä naisella.

"Hm, kiitos," Brianne tuhahti alueelle tyypillisellä tavalla. Nainen päästi hänet tuolistaan ja prinsessa käveli suoraan ulko-ovelle, sillä maksanut hän oli jo tullessaan sisään ensimmäistä kertaa. Prinsessa oli jättänyt Cobaltin läheiselle rauhalliselle niitylle, missä se seisoi laiduntamassa häntä odottaen.

"Mitä pidät uudesta hiusväristäni?" Brianne kysyi hevoseltaan sitä silitellen. Musta ruuna vain tuhahteli lämpimästi hänen käsiinsä ja prinsessa keräsi ohjat nousten satulaan. Hän pyysi kookasta hevostaan jälleen liikkeelle kohti pohjoista.

♔

Brianne tiesi voivansa saavuttaa Ravarynin vielä samana päivänä, mutta hämärän alkaessa laskeutua Adelinwanin maille hän päätti jäädä seuraavaan tien varressa vastaan tulevaan majataloon yöksi. Hän ratsasti vielä pitkän tovin, ennen kuin kaukaisuudessa alkoi näkyä lämpimän kutsuvia valoja. Cobalt ei osoittanut vielä väsymyksen merkkejä, mutta prinsessa tiesi senkin olevan uupunut. Brianne hiljensi vähitellen tahtia ja he saapuivat kävellen majatalon pihalle.

Hän sitoi Cobaltin ulos tallin edustalle ja lupasi ruunalle palaavansa pian. Sitten prinsessa avasi talon oven ja astui sisään takkatulen valaisemaan huoneeseen, minkä nurkassa istui yksinäinen matkamies silmät ummessa.

"Iltaa. Mitä neidille saisi olla?" tiskin takana seisova nuorukainen kysyi häneltä haukotellen.

"Huone täksi yöksi ja tallipaikka hevoselleni," Brianne vastasi laukkuaan kaivellen.

"Meillä ei ole tilaa...," poika sanoi uneliaana ärsyttävä puolittainen hymy kasvoillaan. Ennen kuin prinsessa ehti vastata hän jatkoi: "...mutta voi toki nukkua tallissa hevosesi kanssa."

"Se kelpaa," Brianne sanoi helpottuneena ja heitti tiskille muutaman hopeakolikon. Nuorukainen otti ne vastaan mukisematta ja ojensi hänelle pienen avaimen. Prinsessa ei vaivautunut kiittämään, vaan astui ovesta ulos ja irrotti Cobaltin pylväästä. Hän avasi vaatimattoman, muutaman karsinan tallin saamallaan avaimella ja päästi ruunansa niistä yhteen. Talli oli muuten tyhjä, lukuunottamatta ensimmäisessä karsinassa nuokkuvaa rautiasta, joka vähät välitti heidän tulostaan. Cobalt upotti päänsä tyytyväisenä heiniin ja Brianne kantoi sille ämpärillisen vettä läheisestä hanasta. Hän taputti mustaa ratsuaan kevyesti kaulalle ja asettui sitten seinän viereen makaamaan pisteleville heinille, joilla hän nukahti nopeasti olosuhteista huolimatta väsymyksensä myötä.

♔

Aamulla prinsessa heräsi huutoon ja kolinaan. Hän kurkisti varovaisesti tallin ovesta ulos ja näki kuninkaallisen kaartin jäseniä, jotka olivat juuri menossa sisään majataloon. Brianne kuuli heidän kysyvän Adelinwanin kruununprinsessaa, jonka löytämisestä olisi luvassa "mittava palkkio", mitä se sitten tarkoittikaan hänen isänsä tapauksessa. Jos joku piilottelisi häntä, olisi tämä henkilö saava surmansa. Sydän hypähti prinsessan kurkkuun ja hän satuloi nopeasti virkeältä näyttävän Cobaltin. Hänellä ei olisi paljon aikaa, ennen kuin vartioston jäsenet tarkastaisivat tallinkin. Brianne tiesi, että nämä miehet tunnistaisivat hänet ja Cobaltin heti. Hänen oli päästävä pois - ja äkkiä.