V - Prinssipoju

991 70 10
                                    

Brianne saattoi olla ihastunut kapteeniin, sillä puutarhassa tapahtuneen jälkeen hän ajatteli miestä kaikkialla. Heidän suhteestaan ei kuitenkaan tulisi mitään hyvää ja Tristian saattaisi päätyä teloitettavaksi, jos asia tulisi ilmi. Prinsessa ei voinut ottaa sitä riskiä.

Hän oli yrittänyt sulkea kapteenin ulos, mutta tehtävä oli osoittautunut lähes mahdottomasti. Brianne oli siis järjestänyt itselleen muuta tekemistä esittämällä isälleen ja tärkeimmille hovin jäsenille kunnollista - ja onnistunutkin siinä melko hyvin.

Nyt hän valitsi Clarissan kanssa sopivaa pukua illalla järjestettäviin tanssiaisiin, joissa Briannen olisi määrä tavata hänen kihlattunsa. Pelkkä ajatuskin asiasta tuntui kummalliselta ja ahdistavalta.

Kuningas oli kertonut, että Brianne ja prinssi avaisivat tanssiaiset.

Prinsessa valitsi Clarissan ehdotuksista punaisen tanssiaispuvun, jonka valtava helma laskeutui alushameen avulla leveänä alas. Yläosa oli sydämen muotoinen ja siihen oli kiinnitetty kultaisia ja tummanpunaisia timantteja sekä nauhaa, joka kiersi vyötärön ympäri.

Clarissa oli kieltämättä taitava etsimään mekkoon sopivat korut ja korkokengät, jotka prinsessa asetteli paikalleen naisen kihartaessa hänen hiuksiaan. Muut kamarineidot häärivät ympärillä suihkuttamassa hajuvettä ja tarkistamassa, että kaikki mekon ompeleet olivat kunnossa. Brianne vilkaisi peilin kautta mallinuken päällä odottavaa tanssiaisasua, johon hän hyppäisi seuraavaksi.

Prinsessan kampauksesta tuli oikeastaan todella kaunis, eikä hänellä ollut hajuakaan miten Clarissa oli Lucillen avulla tehnyt sen.

Kun Brianne katsoi tanssiaispuku yllään täysin valmiina peiliin hän tunsi itsensä todelliseksi prinsessaksi - niin hassulta kuin se hänen kohdallaan kuulostikin.

"Tyrmäävää." Lucille totesi hymyillen.

"Te olette uskomattoman taitavia."

"Paljon kiitoksia, Teidän korkeutenne! Menkäähän nyt, isänne odottaa teitä jo." Clarissa vastasi muodollisesti niiaten.

Brianne nyökkäsi ja liittyi häntä ulkona odottaneen vartian seuraan, joka saattoi hänet toiseen kerrokseen. Portaita laskeutuessaan prinsessa näki Preridanin kuninkaan juttelemassa hänen isänsä kanssa - missä vaiheessa he olivat jo tulleet? Miehet käänsivät katseensa prinsessaan tämän laskeutuessa viimeiset portaat toiseen kerrokseen vartian vierellä.

"Ah, Te olette varmastikin prinsessa Brianne." Preridanin kuningas sanoi tervehdykseksi ylimieliseen sävyyn.

"Tässä on poikani, prinssi Lorcan, Teidän tuleva aviopuolisonne." kuningas jatkoi nyökäten Briannen isälle.

Preridanin kuninkaan takaa asteli esiin pitkä, vaaleahiuksinen mies, joka katseli prinsessaa kirkkaanvihreät silmät säihkyen.

Prinssi kumartui suukottamaan niiaavan Briannen kättä. "Teidän korkeutenne."

Prinsessa tunsi olonsa erittäin kiusaantuneeksi ja hän saattoi tuntea prinssin katseen itsessään. Jokin tilanteessa häiritsi häntä todella paljon, muttei hän saanut päähänsä mikä. Onneksi heidän oli jo aika siirtyä tanssiaissaliin, jossa Brianne ja Lorcan tanssisivat avaustanssin kaikkien katsellessa.


Prinsessa oli astellut tanssiaissaliin prinssin käsipuolessa kuninkaiden jäljessä. Heidät oli kuulutettu saapuneiksi ja musiikki oli alkanut soida.

Prinssi Lorcan oli pirun hyvä tanssia ja Brinnesta tuntui, että hän oli prinssin rinnalla hirvittävä kömpelys. Yleisö kuitenkin ihasteli huokaillen ja prinsessa saattoi lyödä vetoa, että kuka tahansa tyttö olisi haltioissaan saadessaan tanssia Lorcanin kanssa. Brinnesta tilanne oli vain lähinnä kaikin tavoin outo - siinä hän muka tanssi onnellisena kihlattunsa kanssa. Ja paskat.

Prinsessa yritti vältellä katsekontaktia niin huomaamattomasti, kuin vain suinkin saattoi, mutta kohtasi silti prinssin silmät kaikkialla. Ja jestas, miten kauniit silmät Lorcanilla sitten olikin.

Tanssin päätteeksi Brianne niiasi ja Lorcan kumarsi muun aateliston taputtaessa innokkaasti käsiään. Soittajat pitivät hetken taukoa, ennen kuin he jatkoivat soittoaan. Prinsessa ei päässyt vielä livistämään takavasemmalle innokkaasti tanssivan väkijoukon keskeltä, vaan joutui pyörähtelemään Lorcanin käsivarsilla vielä useamman tanssin ajan.


"Haluatteko mennä haukkaamaan hieman happea?" Lorcan kysyi Briannelta neljännen tanssin päätteeksi. Prinsessa nyökkäsi ja lähti kävelemään prinssin käsipuolessa kohti ulko-ovia.

Heidän välillään vallitsi painostava hiljaisuus ja Brianne mietti pitäisikö hänen sanoa jotakin. Prinsessa ei tiennyt, millainen ihminen Lorcan oli ja kuinka säädyllisesti hänen tulisi käyttäytyä tämän seurassa.

Prinssi katseli taivaalla loistavaa kuutamoa vaiti ja Brianne punnitsi häntä katseellaan. Lorcanin huolettomasti muotoillut vaaleat hiukset heilahtivat hieman miehen kääntyessä katsomaan prinsessaa.

"Mieluinen yllätys, vai mitä?" prinssi sanoi vinkaten Briannelle silmää.

"Älä kuvittelekaan." prinsessa tuhahti ristien kätensä rinnalleen ja katsoen punastuneena poispäin.

"Alkaa sataa. Tule, mennään takaisin sisälle." Lorcan sanoi hetken kuluttua pikemminkin käskynä kuin pyyntönä. Brianne pudisti päätään ja nojasi kaiteeseen. Prinssi liikkui lähemmäs Briannea ja katseli häntä vihreillä silmillään tarkkaan.

"Miksi ei?"

"Koska minua ei kiinnosta olla omahyväisen prinssipojun pompoteltavana."

Sen sanottuaan Brianne kääntyi ympäri, käveli sateeseen, eikä katsonut taakseen.


TuliprinsessaWhere stories live. Discover now