Ikuiset Arvet

4. Miss suomen porno leidi

Ylyhhäällä kuva mitä Jooalla on päällä.

Jooa

Peilistä heijastui kasvoni ja ruipelo vartaloni. Takanani oli petaamaton sänky ja ikkuna jonka sälehkaihtimet olivat melkein auki. Niin auki, että osa valosta heijastui huoneeseeni. Aurinkoa ei ollut näkynyt koko päivänä. Päivän valo ei halunnut kuitenkaan valaista lattialke asti. Pitkin huonetta lojuvat vaatteet olivat joko likaisia tai tosi likaisia. Pyykkiä pesi siskoni, Iida, joka oli kotona puolet viikosta. Hän vietti aikaansa poikaystävänsä, Hanneksen, kanssa.

Kyse ei kuitenkaan ollut Artun veljestä. Tämä oli eri Hannes. Artun veli oli kyllä paljon komeampi kuin siskoni, rasta letti, lävistys naama Hannes. Toinen taas paras ensiapuhoitaja, myös parhaan ystäväni heti Santun lisäksi oleva isoveli Hannes.

Kukaan ei kyllä tehnyt yhtä hyvää pastaa kuin hevari Hannes. Tämän tonnikalapasta oli parasta. Olisi kuin leijailisi pilvilinnoissa kun laittoin haarukallisen sitä mössöä suuhunsa.
Mutta pilvilinnousta tippuu aika nopeasti sillä olet saattanut hotkia kaiken sen taivaallisen herkun lautaseltasi. Ja sillä pääsi käymään myös tosi harvoin.

Huokaisin ja vetäisin käteni ruskeiden hiusteni läpi. Nyökkäsin itselleni. Känsin selkäni peilikuvalleni ja käveli yöpäydälle napaten siitä laturissa lepäävän puhelimeni. Lähdin kipittämään käytävää pitkin. Jälleen portaille jotka natisitvat ja ratisivat. Öisin oli kammottavan kuuloista, kun kissani, Feles. Ramppasi portaita ylös-alas. Välillä jäi raapimaan valmiiksi lahoja ja rikkinäisiä portaaan kaiteita. Tikkuja oli ympäri portaikkoa. Portaiden alla olevan komeron oven edessäkin oli pientä puista lastua.

Kelin portaisen vieressä olevalle ovelle, se on isäni huone.
"Mä lähen", sanahdan kurkaten huoneeseen. Kuitenkin vadtausta ei kuulu sillä isä oli pää työpöydässä kiinni. Toinen pöydällä lepäävistä käsistä oli omistävinaan viskilasin. Lasissa oli pohjallinen juomaa. Hymähdin ja nappasinnlasin isän näpeistä. Tämä ei kyllä edes pitänyt siitä kiinni. Kippasin litkut kitaani ja nielasin hitaasti. Annoin sen poltella kurkussani lopulta se tuntui mahassakin.
Nappasin isän sängyltä tämän sinisen viltin. Laskin sen tämän selän päälle hymyillen hiukan surumielisesti.
Joskus, me oltiin vielä perhe. Nyt, me ollaan yksin, jokainen.

**

"Siis saatana Jooa, mä ootin sua varmaan viistoista minuuttia ja täällä on varmaa 15°C pakkasta. Mä en tunne mun reisiä enkä mun sormia, varpaissakaan ei varmaa kierrä veri ku...", Santtu valittaa, loppu osaa en jaksanut kuunnellakaan. Pyöräytin silmiäni.

"Mää haluun kyllä Jesseltä sitä viinaa", tuhahdan ja saan Santulta virnekkään katseen. "Vai että viinaa", hän nyökyttelee. "Et munaa?", hän jatkaa ja nauraa. Näytän tälle keskaria. "Ei, munaa. En oo mikää miss suomen porno leidi. Ja Jesse on hetero", luettelen syitä Santulle joka ei näytä uskovan. "Miss suomen porno leidi? En tiennykkää et seuraat missikisoja", Santtu sanoo ivaille.
"Aika homoa", hän nauraa.

Itsellekkin nousee virne kasvoille ystäväiseni jutuista. "Tietääkseni se on miss american lady, mut sää näköjään hankit ihan eri titteleitä", Santtu jatkaa jolloin nauru kuolema on lähellä.
"Mä en seuraa missikisoja", sanon. Ja Santtu vaan nyökyttelee ja pyörittää silmiään.

"Tääläkö se asuu?", katson Santtua kysyvänä. Musiikki peuhasi kovaan ja valot vilkkuivat. Joitain oli ulkona polttamassa. "Mistä hitosta mää tiiän, en oo mikään saatanan tietäjä?!", huudan Santun kysymyksen vastaukseksi.

Kävelimme lumisille portaille ja vastassamme oli talo jossa jokainen haluaisi asua. Talo oli valkoinen. Kauniit isot ikkunan olohuoneeseen ja ikkunoiden edessä terassi. Muuta en nähnytkään. Paitsi autotallin. Meillä ei ollut auto tallia...eikä autoa. Mutta se voi johtua siitä että jouluisit kiertämään aika kaukaa autolla että pääsisit etes isolle tielle. Ja siitökin kestäisi kauvan keskustaan.

Musiikin kova ääninen jumputus kuului varmaan rouva Tuijalan käppyrä talolle asti. Wera Tuijala. Joku 60 rouva jota kaikki kutsuivat noidaksi. Talon perusteella kenties. Sammaleinen pieni puutalo. Joku sanoi että edellinen talon asukki olisi tappanut itsensä siellä. Mutta myytiksi uskon tätä. Pienessä kylässä kiersi paljon huhuja joka sortin vanhasta että nuoresta asukkaasta. Joku sanoi että koulumme vahtimestari,  Toivo Erola olisi pöpilästä karannut ukko, mutta paljastui jonkun känniläisen sepitykseksi.

Mistä sitä tiettää että mikä totta on ja mikä ei. Jos vaikka tämä Matiaskin olisi oikeasti yhtä köyhä ku meikäläinen, ja hän olisi vain katsonut hyvän tilaisuuden tyhjän talon käyttämäselle. Jos sen muukalaisen mielestä tämä talo olisi remonttia vailla. Sillä näiden pippaloden jälkeen, kaaos olisi suurenmoinen.

"Mä etin Jessen heti ekana, haluun viinaa", lähes huudan Santulle, kun astumme sisälle. Nakkaan takkini jonnekkin muiden takkien sekaan. Kenkänikin lentävät ties minne.

"Juu onnea matkaan, muista käyttää ehkäisyä", tämä huutaa takaisin. Näytän tälle keskaria. Vittu. Ei mulla ollu mitään aikomusta iskee sitä hetero jätkää. Halusin vaan vähä viinaksia. Olin ansaitsu ne. Olin varastanu ne ja siitä tulee varmaan joskus jotain seurauksia. Karma is a bitch.

Pujottelin kännisten ihmisten välissä. Kohta pitkä tummahiuksinen pojan kloppi osui näkökenttääni. Tämä kieli jonkun blondin muijan kanssa nurkassa. Menin hyvin päättäväisenä noin kolkyt senttiä lyhyempänä poikana näiden viereen. En kuitenkaan ollut tyttöä lyhyempi. Mikä onni.

"Lopeta se muhistelu", huudan tälle työnnän tytön tiehensä. Tämä katsoo minua murhaavasti. Jessekin katsoo.
"Tiiäkkö kuinka hankalaa täällä on saaha suutelu seuraa?!", tämä huutaa musiikin yli. "No ei sitä varmaan kovin vaikee oo sahaam kuitenki ku oot tommonen lihaksikas, ihan semi komee jätkä nii senku vaan hyppäät tyttöjen keskelle nii sut syyään hetkessä", sanahdan takaisin. Tämän naurahtaa. "Semi komee?", Jesse nyökyttelee. "Mitä sä haluut?", Jesse jatkaa kysymällä.
"Viinaa"

"Ne on varmaa Matiaksella", Jesse sanoo mietteliäänä. "Sää et tiiä missä ne on?!", huudan. Hän vain nostaa leveitä hartioitaan. "Saatana", mutisen. "Miltä se Matias näyttää?"

"Se on tuo", hän sanoo ja osoittaa keittiön suuntaan. Lähden suin päin tätä Matiasta kohti. Kohta olen kikkara päisen outkän pojan luona joka katsoo minua ihmeissään kun lähden kuljettämään tätä sivummalle.
"Missä ne viinat on?", kysyn tältä.

Hän katsoo minua kulmiaan nostaen.
"Kuka kysyy?"
"Se joka hankki ne", sanon. Ja tämä nyökyttelee. "Ei mulla oo niitä", hän huutaa musiikin yli. "Täh?!", katson tätä saatanan vallassa. No en nyt ihan ehkä...

"Miten nii sulla ei oo niitä, Jesse sano että sulla on"

"Ai Jesse, ei kannata aina uskoo Jessen kertomuksia", tämä kikkara tukkainen viinaton poika toteaa.
"Eipä näköjään", sanon hiljaan ja katson nurkkaan josta Jesse on kadonnut. Aijaa, ja ajattelitko juoda viinat yksinäs vai? Ei käy kuuloonkaan.

Ja neljäs osa on done. Oon tavallaan aika ylpee itestäni. Ja toivon että teki ootte.

Kiitos kun luvit♡♡