Ikuiset Arvet

25. Viimeinen pupuset, viimeinen

Jooa

Taksi pysähtyi katkaisuhoitolan pihaan. Astuin ulos maksamisen jälkeen ja asteilin sisälle valkoiseen rakennukseen. Ihmetykseksi siellä oli hiljaista. Sain tiskiltä kaulaani nauhan jonka tarkoituksena oli erottaa minut potilaista. Kävelin portaat ja saavuin yhdelle ovista. Koputin siihen ja astuin sisälle. Tuntematon poika katsoi minua kummissaan, mutta toinen jonka tunsin, ei niin kummissaan. Hymy lävähti kasvoilleni pojan nähdessäni ja ryntäsin halaamaan tätä. Pussasin tätä postelle ja jäin istumaan tämän sängyn reunalle. 

"Kuinka sä voit?", kysyn ja hän naurahtaa. "On sitä paremminki voitu", tämä katsoi minua hiukan nolona. "No entä te?", katson Santtua. Tämän ruskeita hiuksia jotka olivat kasvaneet jo aika pitkiksi. Sitten tämän rohtuneita huulia. Laskin katsettani tämän rintaan. Ja hitaasti käsivarteen. Silmieni saavuttaessa käden taite kohdan siirsin katseeni omiin käsiini. Mielessäni pyöri Santtu pisämässä itseään, painamassa nestettä sisälleen. Santusta silloin kun hänet löydettiin kadun varresta yliannostusen ottaneena. "Paskasti", vastaan ja Santun ilme muuttuu kiinnostuneeksi. "Mistä mä alotan?", kysyn naurahtaen. "Kerro eka mitä Artulle ja Katrille kuuluu, ja koho kohta eli sinä ja Jesse, plus Annikan ja su kuviot", Hän sanoo. Alan kertomaan tarinaa meistä ja unohdan tuntemattoman pojan läsnä olon kokonaan. 

"No ensinnäki, Katri ja Arttu on eronnu, toiseksi Katri on raskaana, kolmanneksi Arttu seurustelee Jessen serkun Esenin kanssa ja neljänneksi Esen ja Arttu eros, kun Esen sai titää että Katri on raskaana, en tiiä miten niilä nyt menee",  kerron ja Santtu nyökyttelee. "Draamaa", poika sängyllä tokaisee. Katsomme tätä. "Voitko painuu vittuun täältä?", Santtu kysyy pojalta. "Tää on myös mun huone, ja haluum kuulla lisää", hän vastaa hymyillen Santulle. Santtu nyökkää ovea kohden ja poika lähtee tuhahtaen. "Se tykkää susta, näit kai sää kuinka se katto sua", sanon ja katson pojan perään. "Mmm...onhan se ihan mukava", hän sanoo ja katsoo puhelintansa. 

"Entä sä ja Jesse?", tämä nakkaa puhelimensa tynylleen ja katsoo minua. Huokaisen. "Vituiksihan se meni", sanon ja tämä katsoo minua kysyvästi. "Ei  Miss Suomen  porno leidi kelvannu?", nyökkään Santulle. "Jotain sinne päin", vastaan. "Annikankaan kanssa en saanu sovittua", vastaan. Santtu katsoo sängyn laitaa vasten nojaavia keppejäni. "On tapahtunu paljo ku oon ollu kadoksissa", hän vastaa. "Oon ollu eksyksissä itteni kanssa lähiaikoina", hän sanoo ja nyökyttelen. "Eikö me kaikki olla oltu vähä sekasin. "Mut hei onnee ton pojankaa, mun pitää lähtä liitämään seuraavaan paikkaan, eli kotiin", vastaan ja hymyilen. "Positiivisuutta poikaseni", Santtu vastaa nauraen ja taputtaa olkaani. "Nähään huomenna", sanon ja häivyn huoneesta. 

Kirosanoja pääsi suustani. Mihin vittuun oli kadonnut aurinko. Siitä oli helvetti ehkä puoli tuntia tai pikkusen pidempään ku mä viimeksi ulkona olin esittelemässä finnistä pärstääni. Saatana mikä on tämä lumi rae vesi paska mitä tuo taivas mun päälle ampuu? Vittu paskaa ja pakkasta päivästä toiseen. Aurinko, oon pettyny suhun. Enkö mä ole kertonu aurinko sulle, että vittu minulle ei vittuilla. Aukaisin puhelimeni, painoin sen korvalleni ja odotin vastausta. "Moiiiiii, voikko sä tulla nappaan mut tästä, tästä öööö katkasuhoitolan pihasta?", kysyn ja saan vastaan hyvin mietteliästä vastausta. "Siis ei ei hei, en mä, vaan olin kaveria kattomassa", kerron Lisalle, jota pyysin minua hakemaan. "Okei heippa", sanon ja lopetan puhelun. 

Lisa kaahasi kovalla vauhdilla tien laitaan, ja kun sanon kaahasi, niin tarkotan sitä. Istuin penkille, ja hymyilin. "Mä vien sut kotiin ja lähen sit takas töihin", hän sanoo. Nostan kulmiani kysyvänä. "Olitko sä töissä, oisit sä voinu sanoo että sulla on töitä, mä oisin ihan hyvin voinu kävellä", sanon hätääntyneenä. "Ai nuitten keppien kanssako?", hän kysyy. "Sä olit jo uusinta leikkauksessa, ja mä lupasin sun isälle että mä katon sun perään, ja niin ettei tarvitse rampata sairaalassa kolmatta kertaa peläten että menetät tällä kertaa jalkas kokonaan", hän kertoo ja ohjaa autonsa pois tien laidasta. Isäni oli lähtenyt työasioissa toiseen kaupunkiin viikon ajaksi, ja pelkäsi että satutan itseni uudestaan, kun tässä oli kerran jo niin käynyt. Jessen uutisten jälkeen sain raivo kohtauksen ja melkein hakkasin hänet, Rosa kuitenkin sai suurilla lihaksillaan minut pidettyä erossa Jessestä. Suunnilleen etusormella hänen hiussuotuvaansa sain huitaistua. Siinä rytäkässä jalkani repesi sisältä päin, ja pari tikkiä päältä päin. Jesse oli lähtenyt siinä välissä, kun olin itse vielä leikkauksessa. Vitutti. Tässä on huomattu että miehiin ei ole luottamista. Ei hyvässä, eikä pahassa. Jesse on yks saatana.