✗34. LUKU✗

3K 138 49
                                    

a/n: hellurei kaikille näin pitkästä aikaa ja tervetuloa uuden luvun pariin🖤ennen ku päästän teiät uuen luvun pariin, miun on pakko kysyy...lagaako kellää muulla wattpad sillee tasasin väliajoin vai onko miun käyttäjätili vaa iha sekasi?

no niin, nyt ku on pohdittu hieman näitä maailman ongelmia nii päästän teiät uuen luvun pariin.

V A R O I T U S
tässä luvussa on tavallista enemmän seksuaalisia kohtauksia, joten jos et halua lukea sellaisia kohtauksia, sinua on varoitettu!

enjoy.

song for this chapter
hurts - illuminated

s a n o j a
3 8 5 7

C A R L Y

Silmät suljettuina, sydämet vailla kosketusta ja kuuma vesihöyry ympärilläni saivat ajatukseni rönsyilemään; olisiko rationaalista naida tässä vanhassa kylpyammeessa vai kenties odottaa sänkyyn asti? Olipa vastaus rivojen ajatusteni muodostamiin kysymyksiin mikä tahansa, tiesin olevani joka ikistä soluani myöten täynnä eläimellistä himoa tuota miestä kohtaan.

"Kenen mielestä tuo katon väri oli hyvä idea?" Vasempaan korvaani kantautui Harrisin rentoutunut ääni, joka sai huuleni leikittelemään virneellä.

Avasin raskailta tuntuvat luomeni ja katsoin höyrystyneen kylpyhuoneen naurettavan väristä kattoa puntaroiden. Tilan kattoa väritti muuhun hotellihuoneen värimaailmaan sopimaton kastanjanruskea pinta, joka sai sen näyttämään vanhan mökin sisäseinältä.

"Joko sinulla on ikävä sitä luolamaista lintuhäkkiä?" Kysyin virne yhä punaisilla huulillani, kun Harris hiveli varovaisesti sormillaan käsivarttani, pienten vesihelmien luodessa taivaallisen soinnun tipahtaessaan takaisin ammeeseen.

"Sitä en kyllä enää kaipaa", Harris kuiskasi ja onnistui saamaan jo valmiiksi tulikuuman vartaloni kuumenemaan, kun hän painoi märät huulensa suojaamattomalle kaulalleni ennen kuin jatkoi, ". . . Mutta kaipaan jotakin muuta."

"Niin, tiedän mitä se on", kuiskasin viettelevästi kuumaan ilmaan, pidätellen samalla naurahdusta, joka päätyi kuitenkin pakenemaan suustani Harrisin vedenalaisen käden siirtyessä vatsalleni.

"Parturikäyntiä sinä kaipaat."

"Samat sanat karvaturri. Tarvitsen puutarhasakset saadakseni mitään tänne sisään", Harris hekotti, kun hänen kätensä siirtyi vatsaltani alapäälleni ja hän kiersi muutaman karvan sormensa ympärille.

"Leikkaan kohta pääsi niillä saksilla, jos et hiljene ja pane minua", sain sanotuksi nauruni lomasta, Harrisin hymyillessä idiootin tavoin, kun vein käteni veden alla hänen kivenkovalle kalulleen.

"Saamasi pitää, kulta . . . Kahden minuutin hässintä ilman turvasanoja taattu", Harris sanoi ja nosti minut hetkellisesti ilmaan, saippuakuplien ainoastaan peittäessä kuumaa vartaloani, kunnes hän asetti minut istumaan kasvokkain syliinsä.

"Sinä sen turvasanan tarvitset, kultaseni", sanoin toinen käteni hänen kalullaan ja toinen kylpyammeen reunalla lepäävää vaaleanpunaista pesusientä tavoitellen. Kun käteni tarttui tuohon naurettavaan röyhelömäiseen sieneen, työnsin sen yllättyneen Harrisin suuhun.

365 Päivää VankilassaWhere stories live. Discover now