Love Of Mine<3 (Joel Hokka)

9.

Seuraavat tunnit menivätkin vain jutellessa niitä näitä Joelin kämpillä. Noin yhden maissa päätimme reipastua ja käydä vähän ulkona. Käppäilimme ympäriinsä mutta päädyimme lopulta käymään kaupankautta Joonaksen luona tarkistamassa tämän vointi, sillä hänen iltansa oli mennyt sen pidemmän kaavan kautta. Mahtoi olla blondin olo tänäaamuna huipussaan.

Seisoimme Porkon oven takana odotellen vastausta. Ketään ei näkynyt eikä asunnosta kuulunut mitään. "Mahtaakohan se olla hereillä?" kysyin Joelilta. "Tai edes elossa?" Joel jatkoi ja soitti ovikelloa uudestaan.

Hetken kuluttua ovi aukesi. Oven takana seisoi varsin aurinkoisen näköinen Joonas. "Huomentapäivää..." Joel virnuili Joonakselle. "Mitä työ täällä tähän aikaan ootte?" Joonas kysyi hämmentyneenä.
"Kello on puol kaks. Jätkä noussu vasta ylös?" Joel töksäytti ja änkesi sisään. "Vessan lattialta joo.." Joonas sanoi silmiään hieraisten. "Jaa että sellanen aamu." Joel hörötti minun pidättellessä nauruani vieressä. "Joo haistakaa vittu.." Joonas mutisi keskarit pystyssä keittiöönsä laahustaen. "Mäkin sua rakas!" Joel huusi naureskellen Joonaksen perään.

Seurasimme tuota keittiöön. Joonas meni suoraan jääkaapille ja alkoi juoda suoraan purkista appelsiinimehua. Joel alkoi kaivella Porkon laatikoita jotain etsien ja minä istuuduin pöydän ääreen. "Oliks teillä jotain oikeetakin asiaa vai tulitte muutevaa vittuileen tänne?" Joonas kysyi. "Tultiin kattoo mikä miehen vointi. Ota." Joel vastasi ja tarjosi Joonakselle buranaa ja lasin vettä. "Oisin mä noi itsekin saanu, mut kiitti." Joonas huomautti ja tarttui vesilasiin.

"Haluutteko kahvia. Voin keittää, nyt kun kerta ootte täällä." hän tarjosi. "Voithan sä keittää. Mut ei me tänne pelkästää kahville tultu. Käytiin kaupan kautta ja tuotiin sulle aamupalaa. Aateltiin et vois maistua." sanoin ja osoitin kauppakassia jalkojeni juuressa. Joonaksen ilme kirkastui ja hän kiskaisi meidät molemmat kainaloonsa ja pörrötti hiuksiamme. "Noni jess, asiaa." hän sanoi naama loistaen ja alkoi purkaa ostoskassia.

Loppu iltapäivä kuluikin hyvin myöhäisellä aamupalalla Joonaksen luona kaikesta turhasta jauhaen ja paskaa läppää heittäen. Noin kolmen aikaan aloimme Joelin kanssa tehdä lähtöä. Ajatus oli että olisin viettänyt seuraavan yön kotonani, mutta päädyimme käymään hakemassa kotooltani lisää tavaraa sillä halusin jäädä vielä ainakin yhdeksi yöksi.

Joelin luokse takaisin päästyämme lojuimme sohvalla lusikassa netflixin sisältöä selaillen. Yhtäkkiä puhelimeni alkoi soida. Nappasin puhelimeni ja näin Islan nimen näytöllä. "Mä vastaan tähän. Se on Isla."sanoin, nappasin viltin mukaani ja siirryin parvekkeelle.

"Sä et usko mitä mä oon menny tekemään!" Isla parkaisi heti ensimmäisenä. "No moi vaan sullekkin...mitä sä teit?" kysyin rauhallisesti. "No sä tiedät et toimin aika estoitta enkä aina toimi ihan fiksusti...ja mehän lähdettiin Ollin kanssa kahestaan sieltä baarista eilen.." hän kertoi alakuloisena. Mulla oli paha-aavistus mihin tää oli menossa. "Älä nyt vaan sano että te..." kysyin tietäen että olin oikeassa. Isla kuulosti siltä että hän väänsi itkua toisessa päässä. "Ei mun pitänyt.. Mut se vaan oli niin sulonen,ja kuuma, ja hyvännäköinen, kohteliaskin vielä ja semmonen..no tiedäksä...Ollimainen, ja sit se vaan tapahtu. Sitä paitsi se oli ihan yhtä mukana siinä!" tuo jatkoi nyt jo huutaen ja selvästi puolustuskannalle vaihtaneena. "Rauhotu. Emmä syytä sua mistään.. ooksä kunnossa?" kysyin tältä. Hetken hiljaisuus ja niiskaus. "Jooh. Oonko mä ihan kauhee kun heti tein tollee meiän ekana yhteisenä iltana, ja toisena kertana ku nähään?" hän kysyi surkeana. "Etsä tietenkään oo kauhee. Siihen tarvii aina kaks, ja sanoit että Olli oli kuulemma ihan yhtä mesissä. Eikä sille oo mitään aikarajaa olemassa. Ootte molemmat aikusia ihmisiä ja teette omat valintanne, eikä kukaan voi tuomita tai syyttää teitä mistään. Ja jos se tuntu molemmista hyvältä ni then so be it. Ei se teistä tietenkää kamalia ihmisiä tee." koitin rauhoitella häntä.

Kun olin saanut Islan rauhoitettua ja hän oli purkanut morkkistaan mulle viimeiset puolituntia, lopetimme viimein puhelun ja siirryin takaisin sisälle. Joel oli kadonnut sohvalta jonnekin omiin hommiinsa. Oli ilmeisesti kyllästynyt odottamaan. Netflix oli silti edelleen päällä ja kyseli sitä tuttua still watching kysymystä.

Pudotin viltin takaisin sohvalle ja aloin huhuilla Joelia. "Joel? Vieläks me jatketaan tätä vai pistänkö pois?" Joel ilmestyi keittiön oviaukkoon ja jäi siihen seisoskelemaan. "Ihan miten vaan. Voidaan me jotai muutaki tehä. Vai haluuksä jatkaa?" hän kysyi. Pudistin päätäni ja päädyin sammuttamaan telkkarin.

"Mitäs I?" hän kysyi. "I...? Onks Isla liian vaikee vai?" vinoilin. Joel pyöräytti vain silmiään. "Noh.. I:llä ja O:lla oli vissiin ollu vähän toiminnallisempi viime yö, ja nyt Islaa vähä kadutti.." kerroin Joelille. "Heh, sillä lailla." hän naurahti. "Mut oot sit hiljaa tästä. Et oo kuullut sit tästä yhtään mitään okei?" vannotin häntä. "No joojoo." Joel sanoi hymyillen ja tuli luokseni.

Hän veti mut lantiolta itseensä kiinni ja painoi leukansa pääni päälle. Kiedoin käteni tuon ympärille ja painaudin hänen rintaansa vasten. "Kaduttasko sua jos me tehtäis sillei?" Joel kysyi yhtäkkiä. Hätkähdin yllätävää kysymystä. "Siis.. tarkotat sä et me..?" aloitin kysymyksen, mutta lopetin sitten siihen.

Nostin katseeni hänen silmiinsä. Blondi tuijotti mua jo valmiiksi hymy huulillaan. Hän nappasi leuastani hellästi kiinni, nostaen päätäni ylemmäs. "Oisiksä valmis?" hän kysyi melkein kuiskaten. Nyt hymy levisi myös omille kasvoilleni. Nousin varpailleni sen verran että ylsin painaa huuleni hänen vastaavilleen. "Oliks toi kyllä?" Joel kysyi suudelmien välistä. "Mmhmm" hymisin vastaukseksi.

Joel nosti mut syliinsä rikkomatta make out sessiotamme. Kiedoin jalkani hänen ympärille ja annoin käsieni sekoittua hänen hiuksiinsa. Hän kuljetti meidät makuuhuonetta kohti. Päämäärän päästyään tuo heitti minut varovasti sängylle ja meni sulkemaan verhot.

Sen jälkeen hän könysi takaisin päälleni ja painoi huulensa omilleni. Meno alkoi muuttua kokoajan kiihkeämmäksi. En olisi halunnut lopettaa, mutta mun oli pakko irrottautua hetkeksi, jotta happi kulkisi. "Ootko sä nyt ihan varmasti sata varma?" Joel kysyi vakavana katsoen suoraan silmiin. Ihan kun tätä enää voisi lopettaa. Nyökkäsin, siitä seurasikin vaatekertojen äkillinen väheneminen ja loppu jääköön historiaan.

Jonkin ajan kuluttua makasimme molemmat hengästyneinä peittojen alla vierekkäin. Joel kääntyi kyljelleen ja jäi vaan siihen söpösti tuijottamaan. "Mitä..?" naurahdin hiljaa ja käännyin itsekin kyljelleni kohdaten toisen kasvot. "Ei mitään.." hän vastasi hymyillen.

Tuo siirsi kätensä päälaelleni ja alkoi silitellä hiuksiani minun uppoutuessa hetkeksi noihin kirkkaan sinisiin silmiin. "Sä olit upee.." Joel kuiskasi. "Säkin olit ihan jees.." sanoin vitsaillen ja käännyin selälleen. "Ihan jees?!" Joel huudahti leikki loukkaantuneena. "Ois voinu äsken luulla että olin pikkasen enemmän ku jees..." hän vinoili ja käänsi mut niin että katseemme kohtasivat. "No ei vaa.. olit paljon enemmän ku jees. Toi oli parasta pitkäänaikaan." sanoin josta ansaitsin suukon otsalle.

Hetki siitä ja siirryimme suihkuun ja aloimme valmistautumaan nukkumaanmenoon. Loppuillan vietimme vain sängyssä makoillen ja toisiamme hipsutellen. Juuri näin oli hyvä.