Love Of Mine<3 (Joel Hokka)

19.

Joulunpyhät oli ja meni. 25 päivä me oltiin tultu muutamaksi päiväksi Joelin porukoille Ouluun. Oulussa ei oikein ollut mitään ihmeellistä, oltiin vain tultu käymään, eikä sinänsä tehty mitään sen erikoisempaa. Tapasin mä Joelin pikkuveljen ja tämän tyttöystävän. Oikein mukavia olivat kumpikin. Lähinnä me vaan syötiin paljon, jauhettiin kaikkea turhaa ilta myöhään ja saunottiin taas vaihteeksi. Käytiin me ajelemassa moottorikelkoillakin sunnuntaina. Siitä mä kyllä tykkäsin ja tulipa sekin testattua ensimmäistä kertaa.

29 päivä lähdimme ajamaan Leville, Islan perheen mökille uudenvuoden viettoon. Meidän lisäksi täällä oli myös tottakai koko muu bändi ja Vilma. Se 29 päivä oli mennyt lähinnä ajaessa ja kaupassa pyöriessä. Kun me sitten oltiin päästy perille oli meno ollut matkustamisen jälkeen kaikinpuolin aika väsynyttä, mutta oltiin me istuttu iltaa ja juotu pari pulloa viiniä Alexin muistolle. Vaikken mä Alexia koskaan tuntenutkaan tai edes tavannut, tuntui se silti pahalta vaikka tuon kuolemasta oli jo vuosi. Mä muistan miten mä ekaa kertaa joskus teininä kuuntelin isän kanssa Bodomia ja mietin että mitä ihmeen musiikkia tää nyt muka on.. Vähitellen kuitenkin aloin tykätä siitä ja roudata cd levyjä yksitellen ylös mun huoneeseen. Ja vaikka olin katsonut vuosia Alexia ylöspäin ei se silti ollut sama asia mulle mitä muille, kun en koskaan ollut koko miestä nähnytkään. Kaikkein raskainta tää oli kuitenkin Vilmalle, sillä hehän olivat olleet aika läheisiäkin keskenään. Näin empaatikkona musta tuntui pahalta katsoa, miten kaikki muistot ja viini saivat Vilman kyynelkanavat auki, ja se sai lopulta muutaman muunkin vollottamaan, mut mukaan lukien.

Mutta ettei ihan liian mastenvaksi menisi, piti seuraavalle päivälle keksiä jotain aktiviteettia. Koska mökki sijaitsi järven rannassa ja järvi oli tottakai jäässä, päätimme alkaa tehdä luistelukenttää jäälle. Lunta oli kuitenkin pakkautunut jään pinnalle niin paljon, ettei siitä oikein tullut lopulta mitään. Mutta yritys piti meidät ainakin kiireisinä. Myöhemmin Olli sai omasta mielestään loistoidean että kun on pihasauna, ja jäätynyt järvi, niin tehdään sitten avanto. Ja koska jokaisesta kunnon taloudesta löytyy jääsaha, niinkuin täältäkin hetken aitan kaivelun jälkeen löytyi, niin avanto tehtiin. Se sujui ihan yllättävän hyvin, huomioon ottaen ettei kukaan meistä ollut tehnyt ennen avantoa. Aluksi se oli vain pikkuinen, noin yhdenhengen mahduttava reikä jäässä, mutta koska jätkäthän eivät tyydy helpoimpaan vaihtoehtoon, oli siitä tehtävä isompi. Tuntien ähräämisen jälkeen avanto oli valmis, ja sinne mahtuisi tiiviisti jopa neljä henkeä, eikä kukaan edes pudonnut jäihin sitä tehdessä.

Seuraavana aamuna heräsin johonkin epämääräiseen kolinaan ja Joelin kiroamiseen. "Ai saatana!" Kolinaa, kopsahdus, särkyvän lasin helinää... "Voi vittu..." kuului huoneen toisesta päästä. Napsautin valon päälle. Joel oli ilmeisesti törmännyt pöydän kulmaan, ottanut tukea siitä ja samalla vetäissyt lattialle mun siihen eilen jättämiä tavaroita. Lattialla näytti olevan mun jokin kasvoseerumi, lasisessa pullossa tottakai, ja aivan säpäleinä. "Et sitte valoja aatellu laittaa..?" kysyin huvittuneena. "No sä nukuit, ni aattelin etten herätä.." Joel sanoi. "No hyvinhän se meni.. en onneks heränny ollenkaan." naurahdin ja nousin keräilemään tavaroitani lattialta. "Sori. Mä ostan sulle uuden ku päästään kotiin.." hän sanoi surkeana. "Ei sun tarvii, ei tää oo maailman loppu. Eläkä nyt astu niihin lasinsiruihin." sanoin lohduttavasti siivoillessani särkynyttä pulloa lattialta.

Tämän episodin jälkeen siirryimme alakertaan aamupalalle. Aleksi, Joonas ja Vilma istuivat kahvikupit käsissään keittiönpöydän ääressä. Niko paisteli kananmunia ja muita ei sitten näkynytkään. "Huomenta, maistuuks?" Niko kysyi osoittaen paistinlastalla pannua. "Thanks.." Joel murahti ja alkoi etsiä kahvikuppeja. "Sofia otksä?" Niko kysyi. "Ei kiitos." vastasin ja kävelin jääkaapille. Sensijaan nappasin jogurttipurkin jääkaapista, kulhon toisesta ja asetuin Joonaksen viereen pöytään.

Söimme aamupalan hyvin hitaasti ja siinä samalla loputkin alkoivat nousta ylös. Aamupalan jälkeen ei oikein ollut mitään tekemistä. Ei meillä ollut oikeastaan ollenkaan mitään aikataulutettua mikä oli toisaalta ihan kiva. Ei kokoajan tarvinnut olla jotain, sitäpaitsi me oltiin lomalla, ja tämmöinen oleilu tuli varmaan ihan tarpeeseen.

Pihasaunan lisäksi täällä oli terassilla palju, ja nyt uudenvuoden kunniaksi olihan se tietenkin lämmitettävä. Tommi otti hoitaakseen sen ja mä huomasin joutuneeni Islan ja Ollin kanssa päävastuuseen ruuasta. Illan menu koostui lähinnä nachopellistä ja juomisista, joten mitään ihmeellisiä kokkaustaitoja ei onneksi tarvittu.

Päivä alkoi kääntyä illaksi ja vuodenvaihde oli kokoajan lähempänä. Sauna ja palju alkoivat myös olla valmiina. "Mitä jos mentäs nyt porukalla saunaan? Vai pärjääks nää teidän naiset jos hylkäätte ne?" Joonas kysyi sohvan käsinnojalla roikkuen. Isla pyöräytti silmiään ja mä naurahdin. "Ehkä me just ja just selvitään." Joel tuijotteli mua pieni virne kasvoillaan. "Vai?" kysyin tuolta. "Joo menkää vaa kolmestaan ni mä meen noiden apinoiden kaa." hän vastasi ja sai tyhjästä kaljatölkistä päähänsä. "Jumalauta Porko!" tuo huudahti ja ampaisi ylös sohvalta Joonaksen kimppuun. "Joo me mennään nyt saunaan... älkää tuhotko koko paikkaa." Isla pyysi kyllästyneenä.

Sauna Islan ja Vilman kanssa oli mukavan rauhallinen. Noin vajaan tunnin kuluttua päästimme jätkät saunaan ja valtasimme itse paljun. Lämpimässä vedessä olisi voinut lillua vaikka ikuisuuden, mutta jätkät pakotti meidät alas järvelle katsomaan kun Olli kävi testaamassa haluamansa avannon.

Mä en tiedä mikä päähäpisto se oli, vai johtuiko se juomastani alkoholista vai oliko se joku uusivuosi uusi minä juttu, mutta päädyin kokeilemaan itsekin. Jo kengät jalasta otettuani tiesin tän olevan iso virhe. Istuin jään reunalle kyseenalaistaen valintaani. Lumi oli niin kylmää että se ikäänkuin poltteli paljaalla ihollani. Siinä oli ihan liian kylmä joten päätin vain mennä. Vesi oli ihan järkyttävän kylmää. Tuntui että se laamaannutti koko kehoni. Koitin vaan pitää itseni pinnalla henkeäni haukkoen. "Älä huku.." Joel pyysi. "En en.." sain sanotuksi. Joko aloin tottua kylmään tai sitten olin menettämässä tuntoni, sillä ei tää ollut enää niin paha. Päätin olla uhkarohkea ja käydä pinnanalla kokonaan. Ihan saatanan kylmää, mutta takaisin pintaan tullessa oli vieläkin kylmempää. "Tuu pois sieltä.." Joel sanoi ojensi kätensä mulle. Nyökkäsin ja tartuin tuon käteen. Niko tarjosi myös kättään. Tartuin siihenkin ja he auttoivat mut ylös.

"Käy Niko säkin." Joonas heitti mun kuivaillessani itseäni pyyhkeellä. Niko irvisti ehdotukselle. "Käy käy.. " Joonas maanitteli. "No fine, mut sä joudut sit tekee jotain kunhan keksin et mitä." Niko myöntyi. Joonas peukutti ehdotukselle ja niin Nikokin kävi avannossa.

Kukaan muu ei sitten enää käynytkään. Siirryimme kaikki paljulle hengailemaan. Värjöttelin Joelin kyljessä kiinni, paljun lämpimästä vedestä huolimatta. Ei sinänsä edes ollut kylmä, koska noin kylmän jälkeen tää vesi oli melkein kuuman tuntuista, mutta halusin olla tässä siitä huolimatta. "Hei nyt mä tiedän!" Niko hihkaisi. "Porko, juokse nakkena tän mökin ympäri kolme kertaa." hän sanoi naama loistaen. "Kolme...?" Joonas voihkaisi toivottomana. "Se on ihan liikaa, eiks yks kerta käy.." tuo valitti. "Ei me sovittiin et mä päätän." Niko sanoi päätään pudistellen. "Niko pliis.. yks kerta vaan?" Joonas ruinasi. "Kaks, ei enempää eikä vähempää." Niko päätti.

Joonas näytti katuvan suostumustaan moiseen touhuun, mutta nousi ylös paljusta jättäen uimahousunsa terassille. "Saammä ottaa nää?" Joonas kysyi saappaita osoittaen. "Hei pliis älä siihen jää seisoon.." Isla valitti. "Ota saappaat ja alamennä!" Niko nauroi. Joonas nappasi saappaat jalkaansa ja lähti juoksemaan paljas perse pimeässä loistaen. "Ei vittu..." Joel nauroi toisen menoa katsellen. Pian Joonas palasi ensimmäiseltä kierrokseltaan. "Toine vielä jaksaa jaksaa.." Tommi kannusti. "Kulukuuset kulukuuset, riemuin helkkäilee..." Niko rallatti Joonaksen juostessa ohi. Joonas nosti keskarit pystyyn ja katosi taas pimeyteen muiden nauraessa.

Pian tuo tuli takaisin, potki saappaat jalastaan, veti housut takaisin jalkaansa ja könysi takaisin paljuun. "Vittu Moilane.. Tosta hyvästä heitäppä mulle bisse." tuo läähätti kylmästä täristen. Niko tarttui pulloon ja ojensi sen Joonakselle. Joonas sihautti korkin auki ja kohotti pulloa ylös. "Hyvää uuttavuotta saatana." hän julisti ja otti pitkän huikan perään.