Vaarallisilla Teillä

13. Mikael

Tunti aikaisemmin....

Ajelen rennosti nahkapenkkiin nojaten kohti tapaamispaikkaamme Draken jengin kanssa. Mafiamme on tehnyt yhteistyötä tämän porukan kanssa jo pitkään ja he ovat osoittautuneet luotettaviksi välittäjiksi. Minulla on muutenkin hyvät odotukset keikasta. Luultavasti siksi pomo antoi tehtävän vastuulleni. Kuitenkin minusta tuntuu, että hänellä oli kämpälle jäämisessä taka-ajatus, vaikka hän varmasti luottaakin minuun täysin.

Daniel on aikaisemmin aina tullut keikoille mukaan missä tahansa kunnossa, mikä saa minut pohtimaan hänen motiiviaan jäädä päämajalle. Oikeastaan ei ole edes vaikea päätellä sitä. Syynä on oltava se tyttö... Saa nähdä miten asiat etenee heidän välillään. Daniel muutenkin tuntuu kokoajan hössöttävän hänen peräänsä. Minustakin on kurjaa, että Vila piti siepata, mutta hänellä tuntuu olevan erityinen pakkomielle tyttöön. Ei hyvä. Hän ei taida tajuta touhujensa riskejä mafialle. Miten vain, tuollainen ei käy valitettavasti päinsä. Valitan, mutta elämme maailmassa, jossa jokaista siirtoa täytyy harkita, ellei halua päästä hengestään tai joutua vankilaan.

Myötätuntoni herää äkkiä ystävääni kohtaan. Danielilla on koko porukka vastuullaan ja lisäksi omat ongelmansa. Se ei varmasti ole helppoa. Jos minulta kysyttäisiin, tyttö pitäisi ehdottomasti tappaa tai vähintäänkin pakottaa liittymään mafiaan. En itsekään haluaisi tehdä sitä, mutta meillä ei ole varaa jättää todistajia poliiseille. Toisaalta tiedän jo etukäteen, että pomo ei tule suostumaan siihen ja hän tekee tässä porukassa päätökset. Turha edes ehdottaa. Mutta silti, kauanko Daniel aikoo hautoa tyttöä täällä? Emme voi pitää häntä loputtomiin vankina, kunnes hän keksii uudelleen karata tai aiheuttaa muita ongelmia.

En ole sokea ja pakko myöntää, että hyvänä ystävänä hänen touhunsa Vilan suhteen huolestuttaa minua. Näen kyllä, miten hän katsoo tyttöä. En kyseenalaista Danielia johtajana - todellakaan - , mutta hän ei ole aina kovin rationaalinen tyyppi ja jotkut hänen päätöksensä saattavat tulla aika spontaanisti. Siksi en voi täysin luottaa hänen harkintakykyynsä. Jos hän todella valitsee tuon tytön, mitä se tarkoittaisi mafialle? Vilakin on vielä alaikäinen... Hitto, tästä seuraa ongelmia. Puristan rattia lujempaa. Daniel on pomo, jätä tämä hänen huolekseen.

Kerrankin kuuntelen sisäistä järjen ääntäni ja siirrän ajatukseni pois ystäväni hölmöstä "romanssista". Kai hän itsekin tajuaa, ettei hänen touhussaan ole järkeä? Että se ei ole ollenkaan realistinen ajatus tässä elämässä?

Olen oikeastaan ollut melkein koko tämän ajan mafiassa Danielin "oikea käsi" juuri tästä syystä. Koko homma on liian suuri taakka yhdelle, vaikka hänellä onkin loistava johtajan auktoriteetti. Olemme kuitenkin molemmat vasta alle kaksikymppisiä. Juuri siksi ihailen Danielin lujuutta pitää jengi kasassa. Ei huono valinta sinänsä, kun edellinen johtaja lähti putkaan...

Muistan edelleen, kun se helvetin Lucas käräytti porukkamme poliiseille ja sen hetkinen johtaja lähti kyttien mukaan. Meille koitui tästä paljon ongelmia, ja koko homma siirtyi Danielille kerta heitolla. Hänen piti kasata petetty porukka uudelleen mafiaksi. Siitä on jo yli vuosi, mutta luulen, että Danielilla on päivästä edelleen traumat, vaikkei hän ikinä puhukaan siitä. Ravistelen ajatukset päästäni ja keskityn nykyhetkeen. Parempi unohtaa menneet, uusia ongelmia tulee aina.

Ympärillämme oleva tiheä metsikkö alkaa pikkuhiljaa harventua. Auringon viimeiset säteet antavat puiden latvoille kauniin kultaisena hehkuvan värityksen illan hämärtyessä. Ei enää pitkä matka. Pitkät kuuset varjostavat tietä, ja aina välillä metsikköjen välistä pilkottaa joku hylätty pelto, joka on saanut uuden villin ilmeen kasvettuaan umpeen. Ranskassa on yllättävän kaunista.

Vilkaisen taustapeilin kautta Aleksia ja Nickolasta takapenkillä. He molemmat katselevat mietteliänä ikkunoista ulos. Vaikka Nic on lääkärimme, hän on myös keikoilla mukana ja tärkeä jäsen järjestössämme. Otin mukaan molemmat luottojäseneni, koska pomo halusi välttämättä jäädä päämajalle... Tämä porukka on nyt minun vastuullani. Minua ei kuitenkaan hermostuta yhtään, vaikkei Daniel ole mukana. Olen tehnyt tätä useasti ennenkin ja ollut monesti jopa järjen ääni porukassa. Joudun aina toisinaan hoitamaan näitä asioita ystäväni puolesta, hän kun on luonteeltaan mitä on.