MIMI 2

27. Palvelus

Aamulla Theo ilmoitti tekevänsä muutaman tunnin töitä. Jäin makuuhuoneeseen yksin, mistä olin vain kiitollinen. Heti ensimmäiseksi soitin Lunalle, joka aloittikin sanatulvansa heti:

"Mimi! Aioin juuri soittaa sinulle. Rick kertoi Theosta, mitä hittoa siellä on tapahtunut?"

"Niin, jotkut jengiläiset yrittivät kiristää Theon isää. Se oli kauheaa...", selitin hänelle.

"No varmasti! Onko Theo nyt kunnossa?"

"On kyllä, muutamia mustelmia lukuun ottamatta."

"Hyvä, entä sinä itse?" hän kysy yllättäen, saaden minut hiljenemään. Miten tuo nainen aina pystyi aavistamaan kun minulla oli huolia? Livahdin kylpyhuoneen puolelle ja suljin oven visusti perässäni.

"Oletko yksin?" kuiskasin. 

Syvä huokaus kuului linjan toisesta päästä, ja sitten pientä kahinaa, kun hän ilmeisesti siirtyi eri paikkaan puhumaan. "Sinä pelotat minua... Okei, kerro."

"Tarvitsen palveluksen, mutta sinun täytyy luvata ettei kukaan saa tietää siitä. Theo tappaa minut jos-"

"En kerro kenellekään, mutta minä vannon Mimi, jos et nyt puhu minulle niin tapan sinut itse."

Hänen sanansa saivat hymyn nousemaan kasvoilleni, enkä edes tiennyt miksi. Kai minulla oli vain ikävä parasta ystävääni ja hänen räväkkää luonnettaan. Laitoin vielä vesihanan valumaan taustameteliksi, ennen kuin kuiskasin:

"Tarvitsen raskaustestin. Sellaisen, joka näyttää viikot."

"Oletko tosissasi?!" hän kiljaisi innoissaan.

"Älä innostu Luna...", murahdin hieroen ohimoani. Näin suuri määrä stressiä ei voinut tehdä ihmiselle hyvää.

"Ai, eikö se olekaan iloinen asia?"

"En tiedä vielä... Lähdetkö kanssani tänään syömään? Minulla on sinulle paljon kerrottavaa..."

"Tietysti! Sano vain aika ja paikka."

"Tekstaan sinulle. Kiitos Luna."

"Eipä kestä!"

Puhelun jälkeen kävin suihkussa ja meikkasin kasvoni kevyesti - mutta vain kevyesti, koska en halunnut antaa Robbielle sellaista kuvaa, että olisin laittautunut häntä varten. Samasta syystä myös puin päälleni melko tylsät vaatteet, farkut ja tummanpunaisen t-paidan. Nyt minulla ainakin olisi alibi Robbien kohtaamiseen: jos jäisin kiinni, voisin sanoa sen olevan pelkkää sattumaa, koska minähän olin Lunan kanssa ulkona. Eksäni vain sattuisi osumaan paikalle. 

Joo... Se olisi tarpeeksi hyvä selitys. Sen oli pakko olla. 

En voinut enää kieltäytyäkään miehen ehdotuksesta, koska pelkäsin liikaa sen seurauksia. Voisiko hän sotkea jälkikäteen Santinien asioita, mafian asioita? En uskaltaisi ottaa siitä selvää. Robbiella tuntui muutenkin olevan tavallista poliisia enemmän valtaa. Miksi muutenkaan hän oli saanut niin nopeasti vakuutettua kollegansa siitä, että aseluvat olivat kunnossa? Hän oli vain ilmoittanut asiasta ja muut poliisit olivat saman tien uskoneet häntä. No, joka tapauksessa olimme tehneet sopimuksen, jonka ensimmäinen ehto oli jo täytetty. Nyt olisi minun vuoroni pitää kiinni omasta osuudestani.

Ja sitten minun täytyisi vielä keksiä, miten harhauttaisin Theoa - miestä, joka sattui olemaan mafiapomo. Hemmetti.

Koputin hennosti alakerran toimiston oveen. Minun täytyisi olla varovainen ja valita sanani tarkkaan, koska tarvitsin Theon hyvällä tuulella. Oven takaa kuului ärtyneen kuuloinen huikkaus, joka komensi minut sisään.