After All

Ollin yllätys

*JOEL*

Mä olin valmistautunut viettämään illan itsekseni kera koulukirjojen. Pieni valmistautuminen vielä viimeisiin koeviikkoihin oli varmasti paikallaan. En mä liian hyvin ollut valmistautunut kuitenkaan. Vaikka ei moiset kidutusviikot olleet vielä lähelläkään, kai se parempi oli valmistautua jo hyvissä ajoin. Tuliko nuo ajatukset todella minun päästäni? Ehkä Olli oli tartuttanut muhun jonkun lukukärpäsen..

Ilo tästä aiheesta oli kuitenkin lyhytaikainen kun ovelta kuuluva rapina keskeytti mun keskittymiseni. Eihän mutsin vielä pitänyt kotiin tulla. Vilkaisin kelloa ja huomasin todella menettäneeni ajantajun. Mä olin kuvitellut saavani viettää rauhallisen koti-illan sohvalla mutta kaiketi mun aikani oli mennyt johonkin ylimääräiseen haaveiluun kun kello oli noin paljon ja mä olin saanut aikaiseksi vasta näin vähän.

"Tuu vaan sisään. Kyllä Joelin pitäis olla kotona" kuului äidin ääni eteisestä.

Se sai mun kiinnostukseni siirtymään koulukirjoista eteisen suuntaan. Kenet se oli raahannut mukaansa? Oliko mun syytä huolestua? Joko Joonas oli löytynyt taas jostain tienvierulta haahuilemasta yksinään..

"Joel?" kuului kysyvä ääni.

Huutelin sohvalta myöntyvän vastauksen ja jäin odottelemaan mitä tuleman piti. Hetken hiljaisuuden saattelemana mun näkökenttääni ilmestyi ensin mutsi iloisesti tervehtien ja ennen kuin mä ehdin tajuta se oli painellut jo tavaroineen keittiöön. Sen lisäksi tänne oli ilmestynyt toinenkin tuttu hahmo. Mä olin pudottaa silmät päästäni nähdessäni edessäni seisovan Ollin.

Tuo oli kertakaikkisen upea näky. Mä en saanut silmiäni irti tuon päällä olevasta vaatetuksesta. Sen kauniita käsivarsia esille tuovasta mustasta lyhythihaisesta kauluspaidasta josta kaksi ylintä nappia olivat houkuttelevasti auki.. puhumattakaan sen jalassa olevista mustista tiukoista farkuista jotka myötäili sen upeaa alavartaloa täydellisesti.

Kun mä olin aikani kuolannut, sain kuin sainkin revittyä katseeni sen silmiin. Tuon huulille oli ilmestynyt melko tyytyväinen hymy joka sai minutkin tuhahtamaan huvittuneena.

Nousin siitä paikasta ylös ja nappasin Ollia kädestä kiinni. Lähdin kuljettamaan sitä huoneeseeni sillä mä en halunnut jäädä kiinni mistään epämääräisestä katseesta mutsille. Se kun ei vielä tiennyt meistä. Tai varmasti tiesi mutta en mä ollut kertonut mitään. Sitä se kai odotti ennen kuin kehtasi ottaa asian esille.

Vedin itseäni päätä lyhyemmän pojan perässäni huoneeseen ja kiskaisin oven vauhdilla kiinni meidän perässä.

"Mitä sulla on oikein päällä?" kysyin huultani purren ja nappasin Ollia lantiolta kiinni.

Hivelin sen paidan alta paljastuvaa ihoa ja kumarruin suutelemaan sitä hellästi mutta varmasti. Se sai Ollin ynähtämään mun huulia vasten ja kietomaan kätensä mun niskaan.

Painauduin tietoisesti tiukemmin Ollia vasten ja lisäsin intensiteettiä asteittain. Tiukensin otettani sen lantiolta ja ujutin varovasti kieleni tuon suuhun. Sen reagoinnissa kesti hetki ennen kuin se uskalsi vastata samalla mitalla. Tämä oli liian ihanaa ollakseen edes totta...

"Mmh, Joel?" Olli sanoi hiljaa vetäytyen musta kauemmas.

Katsoin sitä kysyvästi ja odotin mitä sillä oli mielessä. En mä tätä itsekään tämän pidemmälle ollut viemässä jos se sitä pelkäsi. Musta se vain näytti upealta ja mä halusin sen ymmärtävän asian itsekin. Kyllä mä olin valmis vääntämään sen asian vaikka rautalangasta jos se muuten ei jakeluun mennyt.

"Mennäänkö sänkyyn?" se kysyi epäröiden.

Mä katsoin sitä epäuskoinen ilme kasvoillani. Mitä itseluottamus-pillereitä se oli oikein syönyt? En mä tietenkään valittaa tästä halunnut mutta mitä jos se kuitenkin alkoi katua tätä myöhemmin? Mä en halunnut kiirehtiä sen kanssa.