Get Used To It (J. B/ suomeksi) // completed ✔️

Travelling

Chapter 2

Skip 1 viikko -->

Vihdoin koitti Sunnuntai, päivä jolloin lähden. Tosin olin surullinen, koska äitini ja sisarukseni jäävät tänne. Mutta onneksi äitini on ollut tukenani tässä ja tosin, jos minua ei oteta mukaan sopimukseen minut lennätetään takaisin Suomeen. Olin sopinut viime viikon aikana koulussa kaikki opintoni, jotka suoritan myöhemmin loppuun, jos siis suoritan. Jos jään Los Angelesiin suoritan tietty kouluni siellä loppuun, koska ei minulla ole kuin alle vuosi jäljellä lukiota.

Kävelin Helsinki-Vantaan lentokentällä vaaleansinisen suuren matkalaukkuni kanssa oikean lähtöselvityspisteen luo, jossa minun piti kuitata itseni saapuneeksi ja laittaa laukkuni menemään koneeseen. Minua saattamassa oli Äitini, Christian, Melissa ja Laura. Miisa oli jäänyt kotiin, koska oli sairastunut. Laitoin laukkuni menemään ruumaan ja kävelimme kohti turvatarkastusta, jossa jouduin jättämään hyvästit hetkellisesti minua saattamaan tulleille ihmisille.
""Kai sulla nyt kulta on kaikki mukana?" Äiti varmisti kuudennen kerran jo.
"On on", vastasin tälle hymyillen. Äitini katsoi minua päästä varpaisiin ja tämän silmät täyttyivät kyynelistä. Astuin askeleen lähemmäs tätä ja suljin tämän halaukseen, halasin tätä tiukasti ja sanoin tälle, että saatan joutua kääntymään takaisin ja vaikka saisin sopimuksen tulisin tasaisin väliajoin katsomaan näitä, tai ostaisin liput heille. Tai parhaimmassa tapauksessa, jos saisin hommattua äidilleni työpaikan nämä voisivat muuttaa Los Angelesiin. Päästin äidistä irti ja halasin muitakin.
" Kiitos teille kaikille kun tulitte saattamaan minua ja laitan viestiä heti ku pääsen Lontoon kentälle, koska mulla on siellä kaksi tuntia aikaa vaihtaa konetta", sanoin hymyillen. Äitini pyysi minua soittamaan tälle, kun pääsen Englantiin. Nyökkäsin, jonka jälkeen vilkutin näille ja kävelin turvatarkastukseen. Pääsin ilman ongelmia tarkastuksen läpi ja kävelin oikealle portille. Jouduin odottamaan tunnin verran, että pääsin koneeseen istumaan, jonka jälkeen istuin koneessa neljä tuntia näin lämmittelyksi. Henkilökunta oli erittäin mukava ja ystävällinen oli erittäin hyvää palvelua näin lyhyellä matkalla.

Kun laskeuduimme Lontoon kentälle etsin ensimmäisenä porttini, josta seuraava jatkolento lähtisi, jonka jälkeen uskaltauduin tallustamaan lähellä oleviin kauppoihin. Ostin lehden tulevalle lennolle ja oreosuklaata, joka todellakin oli pakollinen ostos, koska niitä ei Suomessa ole vielä näkynyt. Istuuduin lähellä oleville penkeille ja soitin äidilleni. Juttelimme niin kauan, että minun oli mentävä koneeseen, joka lennättäisi minut suoralla lennolla Los Angelesiin.  Astuin koneeseen ja istuuduin lippuun merkatulle paikalle. Pian luokseni tuli vanhahko mies, joka sanoi, että istuisin tämän paikalla. Pyysimme lentoemännän selvittämään mistä tämä johtuisi ja lentoemäntä kertoi minulle, että olen väärässä luokassa. Katsoin tätä hämmentyneenä, jonka jälkeen nousin paikalta jota olin luullut omakseni. Kävelin lentoemännän perässä lentokoneen yläkertaan, jossa oli ykkösluokka. Hän näytti minulle paikkani ja se oli uskomaton. Yksittäiset tuolit, paljon tilaa, netti, tuolista sai halutessaan sängyn, kaikki ruoat ja juomat olivat ilmaisia ja sain erittäin hyvää palvelua. Istuuduin ihanan pehmeälle tuolilleni ja kiinnitin turvavyöni. Kaivoin kuulokkeet laukustani ja laitoin ne korvilleni samalla kun kytkin kuulokkeet puhelimeeni. Kuuntelin musiikkia samalla lehteä selaillen.

Matka meni yllättävän nopeesti. Luin lehteä, söin, kuuntelin musiikkia, nukuin ja juttelin ihmisten kanssa whatsapissa. Äitini oli erittäin onnellinen, että pystyi pitämään minulle seuraa lentomatkani ajan, mitä olin hereillä. Kun oli kulunut 12 tuntia kone vihdoin alkoi laskeutumaan. Nostin penkkini takaisin ylös ja kiinnitin turvavyöni. Keräsin tavaroita laukkuuni ja suljin sen. Kun kone oli maassa sain viestin Ryanilta minne menisin kun saan laukkuni. Kävelin ripeästi ihmisvirran mukana jonkin matkaa laukkujen saapumispaikkaan ja odotin omaa laukkuani. Seisoskelin paikallani ainakin puolituntia kun laukkuni vihdoin pilkahti esiin koneesta. Nappasin sen hihnalta ja kävelin lähellä oleville liukuportaille. Kun pääsin liukuportaiden päähän katsoin suurta lentokenttää. Miten löytäisin sinne minne minun piti mennä? Katsoin viestiä ja pyörin hetken ympäri hämmentyneen näköisenä, jonka vuoksi luokseni tuli lentokentän työntekijä.
"Can i help u?" Tämä kysyi ystävällisesti hymyillen.
"Well if u can tell me where this is?" Sanoin ja näytin tälle jonkin nimen. Nainen hymyili ja osoitti suurta pääovea rakennuksen toisessa päässä. Kiitin naista ja kiiruhdin suurille oville jonka ulkopuolella seisoi joukko ihmisiä lappujen kanssa, joissa luki nimiä. Oletin, että Ryanilla olisi myös lappu, joten etsin lapuista omaa nimeäni, kunnes vihdoin löysin. Lappua piti noin kolmekymppinen mies, joka hymyili minulle, kun huomasi, että kävelin tätä kohti.
" you're Alisson?" Tämä kysyi. Nyökkäsin ja hymyilin tälle.
"Cool, so now i'm taking u to the Hotel where u're staying this night, and tomorrow i'll pick u up to the studio." Tämä selitti samalla kun olimme kävelemässä autoon.
"Okay", vastasin vain ja nyökyttelin. Ajoimme hetken matkaa lentokentältä keskustaan suurelle valkoiselle rakennukselle, joka oli ihan Los Angelesin keskustassa. Sovimme Ryanin kanssa ajan jolloin tämä tulisi hakemaan minut jonka jälkeen nousin autosta ulos. Ryan nosti matkalaukkuni takaluukusta ja antoi minulle lapun, jolla saisin yöpyä täällä. Kiitin tätä vielä, jonka jälkeen kävelin hotelliin sisälle.

Hotelli oli mahtava! Suuri, valoisa ja avara. En olisi voinut koskaan kuvitella pääseväni tällaiseen paikkaan. Okei minulla ei koskaan olisi edes ollut rahaa tällaiseen paikkaan. Kävelin tiskille, jonka toisella puolella istui tosi iloinen ja ystävällisen oloinen vanhahko nainen, joka katsoi päälleni heti hymyillen. Tervehdin tätä ja annoin lapun, jonka olin saanut Ryanilta. Tämä hymyili ja näpytteli tietokoneellaan jotain jonka jälkeen tulostin alkoi pitämään ääntä. Tämän rintanapissa luki Mariah, joten oletan sen olevan hänen nimensä. Mariah antoi minulle tulostetun paperin, johon pyysi nimikirjoitustani. Kun olin allekirjoittanut sopimuksen yöpymisestäni ja sitoutuvani hotellin sääntöihin tämä lähti näyttämään minulle huoneeni. Astuimme yhdessä hissiin ja Mariah painoi hissin nappulaa. Hissi oli tilava, korkea ja valoisa, koska koko matkalta hississä oli suure ikkunat keskustan suuntaan. Hissi pysähyi kymmenenteen kerrokseen, joka oli kolmannneksi ylin kerros. Hissin ikkunasta oli kauniit maisemat. Kävelimme pitkää valkoista käytävää pitkin päädyssä olevan huoneen ovelle. Mariah avasi huoneen oven minulle ja esitteli mistä löytäisin mitäkin. Astuin huoneeseen ja se oli suuri, se oli ihan varmasti Suomessa olevan asuntomme kokoinen hotellihuone. Huoneessa oli oma keittiönurkkaus uusineen tarvikkeineen, kulmasohva, seinänkokoinen ikkuna, ovi parvekkeelle, tv, yskittäinen makuhuone, ja suihkuhuone, jossa oli poreallas ja katossa kiinni oleva suihku. Uskomatonta. Kiitin tätä vanhahkoa naista ja tämä poistui huoneesta, vielä huikaten ovenraosta, että jos tarvitsisin apua niin nostan huoneen puhelimen ylös ja painan ykköstä. Sen jälkeen nainen sulki oven ja istuuduin sohvalle. Sohva oli valehtelematta paljon pehmeämpi mitä sänkyni oli. Kello oli paikallista aikaa kuusi iltapäivällä ja ajattelin, että jos menisin seikkailemaan lähellä oleviin kauppoihin, koska olen istunut tarpeeksi paikoillani.

Vedin matkalaukun perässäni makuuhuoneeseen ja vaihdoin päälleni mustat farkkushortsit, valkoisen t-paidan ja siihen päälle ohkaisen kukkakuvioisen vetoketjullisen hupparin. Kävelin huoneen eteiseen ja vedin vaaleanpunaisen converset jalkoihini, nappasin pienen olkalaukkuni, jonne laitoin puhelimen, huoneen avaimen ja lompakon. Avasin huoneeni oven ja se osui johonkin ja kuulin pientä tuskailua oven takaa. Kurkistin oven taakse ja näin oveni takana ruskea hiuksisen pojan jonka pää oli tämän käsien välissä.
" Oh god, im so so sorry", sanoin ja menin pojan luokse.
"It's okay, it didn't hurt so much", poika vastasi ja nosti päänsä käsistään ja hymyili pienesti. Poika jota olin lyönyt suoraa kasvoihin oli Justin Bieber.