little fighter

831 59 2
                                    

Chapter 16
*Alissonin näkökulmasta*

Taksi ajoi lastensairaalan eteen, jonka jälkeen maksoin taksimatkamme ja kiitin kuskia. Ennen taksista ulos nousua meitä kuljettanut mies pyysi yhtä pientä palvelusta.
"Kerro vain", vastasin tälle samalla hymyillen.
"Olisko voinut olla mitenkään mahdollista saada Justinilta nimmaria vaikka tähän paperiin tytölleni?" Kuski kysyi suomeksi minulta. Tulkkasin tilanteen Justinille joka hymyili taksikuskille samalla nyökäten. Tämä kirjoitti nimmarinsa lisäksi paperille pienen tervehdyksen, jonka jälkeen nousimme taksista. Kävelimme pikaisesti sisälle sairaalaan. Olin aikaisemmin soittanut sairaalalle että Justin olisi tulossa kanssani, jonka vuoksi oli muutamia pieniä hassuja erikoisjärjestelyitä. Meidät päästettiin toista kautta hissiin joka veisi osastolle, jossa siskoni on, että törmäisimme mahdollisimman harvaan ihmiseen. Lisäksi siskoni oli siirretty huoneeseen jossa oli ilman huonekaveria. Meille neuvottiin reitti huoneeseen jonka jälkeen astuimme sairaalaan hissiin.
"Miltä mä näytän?" Justin kysyi samalla haroen pitkähköjä hiuksiaan taakse miten oli niitä yrittänyt laittaa.
"Ihan tarpeeksi hyvältä", vastasin samalla katsoen tämän hiusten laittamista.

Hissi pysähtyi ja astuimme ulos. En tiedä miksi mutta minua jännitti tosi paljon ja aika varmasti myös Justinia. Kun saavuimme huoneen oven suulle, jossa siskoni piti olla viitoin Justinia jäämään hetkeksi oven ulkopuolelle. Raotin huoneen ovea ja näin huoneessa äitini, Melissan, Christianin nukkumassa huoneen toisella sängyllä ja Miisan joka makasi sairaalasängyssä kiinni kaikissa mahdollisissa koneissa.
"Hei", sain sanottua samalla itkua pidätellen. Äitini ponnisti itsensä ylös tuolista tosi nopeasti ja tuli halaamaan minua.
"Ihana rakas tyttöni", äiti kuiskasi korvaani samalla silittäen hiuksiani. Äidin halauksen jälkeen menin halaamaan Miisaa joka oli tosi iloinen nähdessään minut, sen jälkeen halasin Melissaa joka istui huoneen sohvalla.
"Niin ihana nähdä teitä", sanoin samalla pyyhkien kyyneleet silmistäni. Christian nukkui sikeästi joten en halunnut tätä vielä häiritä. Istuuduin Miisan sängylle ja otin kiinni tämän kädestä.
"Mulla on sulle rakas siskoni pieni yllätys, tai no sun yllätys on syy siihen miksi olen täällä ja tämä yllätys halusi itse tulla", sanoin tälle samalla silittäen tämän kättä. Pyysin äitiä "hakemaan" tämän yllätyksen. Äiti käveli ovesta ulos, jonkin aikaa meni kunnes huoneeseen astui sisään Justin kitaransa kanssa. Pikkusiskoni purskahti itkuun. Tämä itki iloista itkua. Hymyilin Justinille ja itkevälle äidilleni ja siirryin istumaan sohvalle Melissan viereen. Huomasin, että Justinillekin taisi tulla hiukan paha mieli kun näki siskoni noin huonossa kunnossa makaamassa sairaalasängyssä, vaikka tosin tämä on nähnyt monia samassa tilanteessa olevia lapsia.

Miisa tai Christian kumpikaan ei ymmärrä kunnolla englantia, jonka vuoksi toimimme äidin kanssa tulkkina. Justin istui Miisan vieressä ja soitti tälle kappaleita uudelta levyltään, jonka jälkeen kysyi tämän lempikappaleita. Miisa toivoi believe-kappaletta ja toivoi myös, että voisi olla vihdoin one less lonely girl. Justin kääntyi katsomaan minua samalla pienesti hymyillen.
"Haluaisitko käydä hakemassa jonkin sortin kukkakranssin?" Tämä kysyi. Nyökkäsin myöntävästi ja lähdin etsimään sairaalan lahjapuotia. Pääsin hissille ja varasin sen tulemaan ylös. Hissi saapui ja sen ovet avautuivat. Hissistä astui ulos Larin isä, joka tosin ei kiinnittänyt minuun mitään huomiota, mutta minä todellakin kiinnitin tähän. Astuin hissiin ja painoin ykköskerroksen painiketta. Yritin tähyillä minne mies menisi ennenkuin hissin ovet menivät kiinni.

Hetken etsiskelyn jälkeen löysin kuin löysinkin kukkaranssin, jonka jälkeen kiiruhdin takaisin muiden luo. Astuin huoneeseen kranssia käsissäni heiluttaen samalla hymyillen, kunnes huomasin, että Larin isä oli tullut tänne. Justin soitti parhaillaan Miisalle stuck in the moment'ia. Loin hiukan kysyvän katseen äitiini jonka jälkeen tämä nousi ja tuli ohjasi minut ulos huoneesta.
"Mun piti kertoa sulle aikasemmin tästä", äitini aloitti.
"Mistä tästä?" Kysyin heti ehkä hiukan vihaiseen sävyyn.
"Petristä", tämä vastasi.
"Ai sun piti muistaa kertoa, että tapailet mun exän isää?" Kysyin. Justin saapui oven suulle ja oli varmaankin pyytämässä kranssia. Olin vihainen ja se varmasti näkyi. Ojensin Justinille kukkaranssin ja jatkoin keskustelua äitini kanssa.
"Anteeksi, mutta kun olen muutenkin kauhean sekaisin kaikesta, ja olisin kyllä kertonut varsinkin ennenkuin Lari ilmestyy, että mistä on kyse. Toivon että et ole oikeasti minulle kauhean vihainen rakas", äitini selitti.
"Lari ilmestyy", toistin.
"Larin pitäisi tulla myös katsomaan Miisaa ennen huomis aamuista leikkausta", äitini kertoi varovasti. Vedin syvään henkeä ja kirosin mielessäni.
"Selvä", vastasin vain huokaisten. Kävelin huoneeseen ja istuuduin takaisin Melissan viereen, joka oli Justinista haltioissaan myös.

Justin istuutui sohvalle viereeni tyytyväisen näköisenä. Olimme tällä hetkellä vain siskosten kesken huoneessa. Äiti ja Petri olivat menneet kahville ja varmaankin Laria vastaan alas.
"Sun sisarukset on ihana", Justin sanoi samalla hymyillen.
"Ne on", vastasin, mutta en kuulostanut iloiselta, johon Justin reagoi:
"Ali onko sulla kaikki okei? Tai tyhmä kysyä, koska sulla ei varmaankaan ole, mutta haluaisin tietää mistä se johtuu."
Huokaisin ja vastasin tälle:
"Tuo mies joka huoneessa oli, on mun entisen poikaystävän isä, ja myös mun entinen poikaystävä on tulossa katsomaan mun siskoa tänne ennen leikkausta enkä haluaisi nähdä tätä ilman kaveriporukkaani, jossa näkeminen tuntuu normaalilta."
Justin siirtyi lähemmäs ja laittoi kätensä suoraksi taakseni sohvan selkänojaa pitkin samalla ehdottaen:
"Voidaan mennä siksi aikaa kahville tai kierrellä."
"Mistä te puhutte?" Miisa kysyi minulta samalla hieroen silmiään. Hymyilin ja naurahdin pienesti.
"Ei rakas mistään ihmeellisestä, voit alata nukkumaan jos haluat, sulla on huomenna raskas päivä", vastasin Miisalle samalla silittäen tämän päätä.
"Kiitos, että sä tulit tänne ja varsinkin kiitos siitä, että toit Justinin", tämä mutisi hiljaa samalla kun tämän silmät yrittivät sulkeutua väkisin.
"Sun ei tarvitse kiitellä", vastasin tälle. Nostin kukkakranssin pois Miisan päästä laskien sen yöpöydälle tämän viereen ja pussasin tätä otsalle.
"Ala nukkumaan vain", toistin ja peittelin Miisaa kunnolla peiton alle. Istuuduin takaisin sohvalle Justinin ja Melissan keskelle. Christian lähti alas etsimään äiti ja kertomaan, että Miisa rupesi jo nukkumaan.

Kello oli vasta 8, mutta olin erittäin väsynyt lentomatkasta ja muutenkin kaikesta. Enkä ollut saanut aikaisemmin kunnolla nukuttua. Melissa painautui kainalooni minua vasten ja sulki silmänsä.
"Justin voinko nukkua tässä pitkälteni Melissan kanssa?" Kysyin.
"Joo toki, voin mennä tästä pois jos", tämän selittäminen jäi kesken, sillä sanoin, että tämän ei tarvitse mennä minnekään.
"Annatko ton tyynyn sun takaa?"
Justin ojensi minulle kyseisen tyynyn jonka asetin tämän reisien päälle.
"Melissa, odota ihan hetki saat pian nukkua", sanoin tälle ensiksi itse tälläydyttyä hyvin sohvalle maksamaan pää tyynylle. Sohva oli onneksi sen verran iso että jalkani mahtuivat silti suoriksi, tai sitten olin vain tosi lyhyt. Vedin Melissan viereeni ja nappasin sohvan toisessa päädyssä olleen peiton päällemme. Kiedoin käteni Melissan ympärille tiukasti ja laskin pääni tämän pään päälle. Justin laski puhelimensa sohvan käsinojalle ja laski toisen kätensä olkapääni päälle ja teki pientä silittävää liikettä.

//anteeksi muutamista hiukan tylsistä luvuista, mutta kyllä sitä toimintaa ja draamaa vielä tulee odottakaa vaan!

Get Used To It (J. B/ suomeksi) // completed ✔️Tempat cerita menjadi hidup. Temukan sekarang