Free time

776 60 5
                                    

Chapter 39
Alissonin näkökulmasta

Vihdoin pitkän odotuksen jälkeen pääsimme Suomeen. Olin koko porukasta varmasti innokkain, ja no siihen oli kyllä hyvä syy, kuka tahansa olisi innoissaan, kun pääsee näkemään pitkästä aikaa perhettään. Kävelimme sisälle kämppiin, josta olin myös innoissani, koska en ollut koskaan ennemmin käynyt kyseisessä hotellissa kalliin hinnan vuoksi. Saimme huoneet hotellin ylimmästä kerroksesta, sillä Justin ei tullut kanssamme keskustan hotelliin, vaan yöpyy Hämeenlinnassa. Suunnittelimme pieni muotoisia juhlia ensimmäisen Suomen keikan jälkeen sielä Justinin mökillä Hämeenlinnassa. Olimme tällä kertaa minä, Mona, Nick ja Jake samassa hotellihuoneessa, joka oli suuri. Kaksi erillistä avaraa makuuhuonetta ja isot yhteiset tilat.

Justin oli saapunut jo aikaisemmin Helsinkiin ja mennyt mökillensä Hämeenlinnaan. Tämä lähetteli snäpissä meille kuvia ja videoita mökilta ja yhtäreitä lähistöllä olevien puiden kanssa.
"Uskomatonta", naurahdin ja pyöritin päätäni.
"Se menee tuola metässä vielä enemmän sekasin mitä se jo valmiiksi on", Nick vitsaili.
"Mmmmm", Jake myötäili, jonka jälkeen naurahti.
"Voi olla", jatkoin Nickin juttua.
"Joka tapauksessa mun pitää nyt mennä katsomaan ystävääni ja sen jälkeen menen mun perheen luo", jatkoin ja hymyilin aitoa iloista hymyä.
"Aaaww, me hengataan toistaiseksi täällä, tai vähintään tässä lähistöllä", Mona ilmoitti ja käveli hotellihuoneen suuren ikkunan ääreen.
"Hhmm pitäiskö noille lapsille kertoa, että Justin ei ole tulossa tänne, koska tuola alkaa olemaan erittäin paljon ihmisiä ja siitä tulee kohta ongelma", Mona sanoi samalla analysoiden tilannetta.
"Pitäisi varmaan", vastasin ja kävelin katsastamaan tilannetta. Ihmisiä oli tullut tuplasti lisää mitä ulkona oli meidän tullessa.
"Sitkeitä sissejä", Nick mutisi samalla kurotellen katsomaan ikkunasta.

Kävin vaihtamassa mukavammat vaatteet jonka jälkeen laitoin viestiä Lauralle, jonka kanssa olimme sopineet tapaamisen keskustan Kamppiin. Omistin tällä hetkellä kaksi isoa matkalaukkua, sillä kaikki ostokseni eivät olisi millään mahtuneet yhteen matkalaukkuun. Etsin matkalaukuista pienempää laukkua, jonne mahtuisi kaikki oleellinen, mitä kaupungilla tarvitsee. Vihdoin löysin Pariisista ostaman Korssin iltalaukun, joka oli aivan ihanan värinen, nimittäin vaaleanpunainen. Vilkaisin itseäni vielä peilistä ja olin aika tyytyväinen päälläni olevaan asukokonaisuuteen.

Tungin lompakon, aurinkolasit, huulirasvan ja pienen meikkipussini laukkuun, jonka jälkeen ilmoitin muille lähteväni

¡Ay! Esta imagen no sigue nuestras pautas de contenido. Para continuar la publicación, intente quitarla o subir otra.

Tungin lompakon, aurinkolasit, huulirasvan ja pienen meikkipussini laukkuun, jonka jälkeen ilmoitin muille lähteväni.
"Ole sitten varovainen ja tule ennen yhdeksää takaisin", Nick vitsaili ja heilutti sormeaan.
"Kyllä äiti", vastasin hymyillen ja kävelin ulos hotellihuoneesta.

Päätin ottaa riskin ja kävellä kampille hotellilta, vaikka ulkona oli paljon ihmisiä. Halusin nähdä Helsinkiä pitkästä aikaa paremmin. Astelin ulos hotellin pääovista ja ulkona alkoi suunnaton huuto ja kiljuminen.
"Se on Alisson!" Yksi tytöistä huusi ja osoitti minua. Eipä siinä kauaa mennyt kun minut oli saarrettu. Kaikki puhuivat minulle englantia, selvästikään eivät tienneet suomalaistaustastani, vaikka esimerkiksi instagramissa uskon sen näkyvän.
"Missä Justin on?"
"Onko Justin samassa hotellissa?"
"Onko se jo Suomessa?"
"Ootko se tyttö What Do you mean'in musiikkivideosta?"
"Voisinko saada sun kanssa kuvan?"
"Voisitko viedä tämän Justinille?"
"Voitko käskeä sen seurata mua instagramissa?"
"Voitko pyytää sitä tulemaan tänne juttelemaan meidän kanssa?"  Kysymyksiä sateli joka puolelta, osaa en edes kuullut. Ihmisiä parveili vain enemmän ja enemmän ympärilläni ja se alkoi jopa jo vähän ahdistamaan.
"Hei ihmiset en ole Justin Bieber, en voi hänen puolestaan kertoa asioita ja jos suotte anteeksi haluaisin mennä tervehtimään mun perhettä ja ystäviä jotka jo odottavat minua. Minä olen vain tanssija", vastasin kovaan ääneen suomeksi. Kaikki pysähtyivät tuijottamaan päälleni, ja hetken hiljaisuuden jälkeen yksi tytöistä avasi suunsa:
"Oot suomalainen?"
"Kyllä olen, mutta voisitteko nyt ystävällisesti päästää mut jatkamaan mun matkaa?" Kysyin ja katsoin tyttöjen päälle odottaen liikkuvaa liikettä.
Pääsin kuin pääsinkin pois tilanteesta muutaman kuvan jälkeen ja nyt suunnistin kohti Kamppia, jossa minua jo on jonkin aikaa odotettu.

Saavuin Kampin aukiolle ja kipitin pikaisesti aukion läpi Kampin pääoville ja astelin sisälle kauppakeskukseen. Suunnistin Starbucks'in eteen, jossa näin Lauran seisoskelevan.
"Heiii!" Huusin samalla juosten kohti Lauraa käden leveällä.
"Hei!" Laura huudahti samalla halaten minua takaisin.
"Ihana nähdä", mutisin halauksen keskeltä.
"Niin on, jestas ja susta on tullu tän ajan aikana suosittu", Laura tokaisi naureskellen ja katsoi minua päästä varpaisiin.
"Joo huippu kuuluisa", vitsailin ja heilutin hiuksiani.
"Käydäänkö siis missä? Tossa starbucksissa vai?" Laura kysyi ja osoitti takanaan olevaa kahvilaa.
"Starbucks käy hyvin", vastasin hymyillen. Astelimme tilaamaan juotavat ja pienen purtavat.
"Mä tarjoan nämä", tokaisin ja siirsin Lauran kassalta syrjään.
"Ai jahas, olis pitäny ottaa siis kaksi kakun palaa", Laura sanoi ja naurahti.
"Saat kyllä toisen jos toi ei sun mahaa täytä", hymähdin.
Kävelimme vapaana olevaan pöytään herkkujemme kanssa ja aloimme keskustella asioista. Oli huippu ihanaa nähdä Lauraa pitkästä aikaa ja kuulla mitä tälle kuuluu. Lisäksi myös minulla oli paljon kerrottavaa.
"Hei mietin tässä, että jos haluat ja sillee niin voisit tulla huomiselle keikalle", ehdotin Lauralle.
"Ja koska olet minun ihana rakas ystäväni niin pääset sinne kyllä ihan ilmaiseksi, hommaan sulle passin, että saat kulkea vaikka mun kanssa sielä", jatkoin.
"Hei Tuun kyllä mielelläni katsomaan kun tanssit!" Laura innostui ehdotuksestani.
"Mahtavaa! Mulla on muutenkin muutama kiva yllätys muutamalle suomalaiselle fanille", sanoin samalla virnistäen.
"Mitä?" Laura kysyi uteliaana.
"Aion poimia noin kymmenen ihmistä sisälle aikasemmin eturiviin", vastasin ja hymyilin.
"Ilman lippua olevia siis", jatkoin.
"Ihan mahtavaa", Laura sanoi hymyillen.

Kahvitteluhetken jälkeen sanoimme heipat hetkellisesti Lauran kanssa ja suunnistin seuraavaan paikkaan tapaamaan äitiä ja siskoksiani. Olimme sopineet, että menen heidän uudelle asunnolleen, joka sijaitsi Helsingin Kalliossa. Päätin olla laiska ja ottaa metron jolla pääsi riittävän lähelle. Jäin pois oikealla pysäkillä ja lähdin suunnistamaan osoitteeseen, joka minulle oltiin annettu. Vihdoin pääsin oikealle talolle ja soitin äitini ovikelloa. Alaovi aukeni ja astelin sisälle siistiin ja moderniin rappukäytävään. Kapusin raput kolmanteen kerrokseen ja soitin ovikelloa. Ovelle juoksi iloinen pikkusiskoni joka hyppäsi heti syliini. Ihana nähdä miten siskoni Miisa toipui leikkauksesta, kaikki oli taas niinkuin pitääkin. Melissa oli ollut myös reipas ja iloinen ja Christian oli kasvanut hurjasti pituutta. Äiti oli pysynyt yhtä nuorekkaana ja kauniina mitä on aina ollutkin.
"Niin ihana rakas nähdä", äitini sanoi ja halasi minua tiukasti.
"Niin on", vastasin ja painoin pääni tämän olkapäätä vasten.
"Löysit ilmeisesti aika helposti tänne", tämä sanoi halauksen jälkeen. Nyökkäsin vastaukseksi ja astelin asuntoon peremmälle.
"Petri on töissä ja Lari on muuttanut jo omilleen, joten täällä on mukavan rauhallista", äitini naureskeli.
"Ymmärrän", mutisin vastaukseksi ja kiertelin paikkoja.
Äitini oli tehnyt päivällistä jota söimme yhdessä koko perheen kesken ja keskustelimme kaikesta. Mainitsin myös, että minulla oli kaikille liput katsomoon ensimmäiselle keikalle ja Miisalle passi toiselle keikalle, jolla pääsee kanssani liikkumaan kulissien takana. Miisa oli onnensa kukkuloilla eikä malttanut enää odottaa edes huomiseen iltaan.
"Lari on myös tulossa keikalle nykyisen tyttöystävänsä kanssa", äitini päätti ilmoittaa.
"No sehän kerrassaan mukavaa, toivottavasti ei satu silmiin", vastasin ja naurahdin.

Pitkän ja ihanan vierailuhetken jälkeen palasin takaisin hotellille, jossa muut lahnailivat.
"Piditte sananne, ette ole liikkunut minnekään täältä neljän seinän sisältä", sanoin ja naurahdin.
"Hei kuule älä ala mitään, sinä meidän Suomen matkaopas olit omilla reissuilla, siksi ei voitu liikkua ulos", Jake vitsaili.
"Voi ei anteeksi, no ehkä huomenna sitten saatte suunnitellun kierroksen", vitsailin ja liityin muiden mukaan katsomaan tv'tä.

#11 lukua jäljellä

Get Used To It (J. B/ suomeksi) // completed ✔️Donde viven las historias. Descúbrelo ahora