diktaattori

2. candy crush addiktio

*sebastian*

Olin helposti viisitoista minuuttia vaille yhdeksän Juurikankaan ainoan lukion edessä.
Mä en edes ymmärtänyt miks just täällä tarvittiin uutta ruotsin opea, ja miks just mun isä valittiin.

Vaik kyl mä sen tajusin, että mun isä oli asunut sen elämästä ainakin 70% Ruotsis mut silti, tänne keskelle metsää?

Onneks isä oli hommannut mulle kaikki ekojen kurssien kirjat ja vihot ihan niinku muittenki oli pitäny.

Nyt mä vaan seisoin tietämättömänä Juurinkankaan lukion oven edessä.

Iskä oli mennyt kahdeksaks kouluun, joten mun piti kävellä kouluun, mut sainpahan tehtyä Lassen kanssa kivan lenkin.

Mä olin pukeutunut vaaleenpunaseen huppariin, ja farkkuihin. Kenkinä toimi ikivanhat vihreet converset. Mä rakastin värejä ja sen huomas aika useesti mun asuist.
Mul oli ruskeet silmät ja vaaleet hiukset, jotka oli keskijakauksel. Mun hiukset oli myös luonnonkiharat.

Mä sain useesti kuulla että näytin tytöltä, mutta vähät mua kiinnosti. Olin jo niin tottunu niihin kommentteihin, ettei ne tuntunu missään. Tää kikkarapää oli astetta kovempi, et sori vaan kiusaajat, te kaivatte vaan teille omaa hautaa.

Avasin lasisen oven, ja pääsin sisään tiiliseinäiseen lukioon. Ensimmäinen sana, joka mulla tuli mieleen rakennuksesta oli tiili. Jokapuolella. Paljon.

Kävelin pari askelta ja huomasin faijan juttelmassa jollekkin arviolta saman ikäsen naisen kans.

"iskä, tiedäks mis kanslia on?" kysyin saaden isän katseen muhun. Mun iskän huulille ilmestyi tuttu hymy. Sellanen lempeä ja lämmin

"Marjatta, tässä on se mun poika Sebastian, se alottaa ekan vuoden täällä, Sebastian tässä on sun tuleva äidinkielen opettaja, kerroinki sille että sulla on luki- ja keskittymisvaikeuksia" iskä sanoi.

Mun ihan totta teki mieli vajoo maan alle. Oliko sen pakko mennä heti puhumaan mun ongelmista? No, mä tiesin et iskä tarkotti vaan hyvää.

"Kiva tavata Sebastian, minä voisinkin viedä sut kansliaan, niin isäs pääsee valmistelmaan luokkaansa" Marjatta tokaisee ja lähtee kävelemään oikeelle.
Mä vaan seurasin sitä mitään sanomatta.

"Tossa on terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori ja viimenen on kanslia, mä jatkanki omaan luokkaan. Oli kiva nähdä Sebastian!" Marjatta huudahtaa.

Kiitän tota ja käännän katseeni ovea, jonka vieressä lukee pienellä Leena Hirvonen, koputan varovasti oveen ja sen tulee avaamaan vanhahko rouva.

"Sebastian Bäckstrom" sanon kanslistille.

"Aa, printtasinki sulle ekan ja tokan jakson lukujärjestyksen ja tein wilma tunnukset. Haluisitko et näytän sulle vähän koulua?" Leena kysy.

"Kiitti ja ei kiitti. Enköhä selvii itekki" vastasin tolle suoden pienen hymyn.

Kiittelin printatusta lukkarista ja wilmatunnuksista, jotka se anto mulle.
Eka mulla olis ryhmänohjaajan tunti.
Luokka A120.

Se näyttäs olevan ekassa kerroksessa.
Lähin kiertelee luokkia ja viimenen luokka sit oli A120.

Jäin odottaa siihen ja vilkasin mun kelloa, joka näytti viittä vaille yhdeksää. Mul oli siis vielä viis minaa aikaa.

Mä kaivoin mun puhelimen taskustani ja aloin pelaamaan candy crushia. En mä ees tiedä miks, iha hiton koukuttava peli.

Siinä se viis minuuttia, sitte meniki ja aika nopeesti ja meidät kutsuttiin luokkaan.

Valitsin heti mun paikan, se näyttiki ihan multa. Se oli kolmannella rivillä, ihan ikkunan vieressä, eli oikeessa laidassa.

Soin kiinostuneen vilkaisun luokkaan, jossa riippui valtava kartta, josta päätellen tää oli mantsan luokka.

Meit oli abauttiarallaa 15 henkilöö, ja me selvästi ootettiin vielä joitain.

Pian oveen kävi koputus ja nutturapäinen opettaja lähti avaamaan ovea.

Sielt tuli esiin neljä poikaa, jotka nauraa röhöttivät.

Mua ihan oikeesti alko vähän ällöttää. Ne toi mukanansa hirveen tupakan hajun, ja jos jotakin, mä vihasin sitä.

"Meitä näyttäiski olevan lähes kaikki täällä. Meillä on 45 minuuttia aikaa tutustua, jonka jälkeen jatkatte päivää lukujärjestyksen mukaisesti. Minä olen siis maantiedon opettaja, teidän ryhmänohjaaja Erja Isokangas" nutturaapää sanoi.

"Mennäänpä kaikki nättiin piiriin ja aloitetaan nimikierros, sanotaan siinä samalla vaikka lempikouluaine." Erja sano liianki innokkaasti.

Me kaikki mentiin nättiin piiriin ja sit Erja päätti avata suunsa jälleen.

"Minä olen siis Erja Isokangas, ja maantieto on ihan huippua!" tuo hihkaisi. Hän viittilöi seuaavaan, joka oli Daniel Mettovaara, joka tykkäs fysiikasta.

Tota samaa jatku ja sit tuli mun vuoro.

"Oon Sebastian Bäckstrom ja mä tykkään..." sanoin alkaen miettii mistä mä tykkäisin.

"eri kielistä, niinku ruotsi, enkku ja espania" vastaan lopulta.

"Oon Emmi Järvinen ja mun lempikouluaine tulee ihan varmasti olemaan psykologia, mut nyt yhteiskuntaoppi on kyllä kiinnostavaa" tuo vastaa.

"Oon Vanessa Aalto ja mä vihaan skolee mut porukat pakotti nii siks oon tääl" kuuntelen blondatun muijan esityksen.

Kuuntelen muidenki esitykset kunnes seuraavaks ois vuorossa se tupakaltahaiseva porukka.

"Joo no siis meikä on Tino Rekivaara kaverit sannoo Timpaks ja liikunta on aika vitu jees" toi vastaa ja saa tytöt hihittään. Mä vaan pyöräytin turhautuneenä silmiini. Perus fuckboy, en yhtään ihmettelis, jos se olis eka henkilö, joka mua alkais kiusaamaan.

"Joo no siis ite oon Miklas Mikke Väänänen ja sama ku Rekivaaral et liikka on kyllä jees" Tinon vieressä oleva sanoo.

"Hello mina alla friends, meikä on filmaattinen felix feta joorderi, ja jos sun elämä on tylsää nii tuu meikä luo niin tylsyys katoaa niinku pieru saharaan. Ja ainii liikka" Toi feta sano hyvin huonolla aksentilla ja sai kaikki tytöt taas nauramaan. Eye roll.

"Niin nosiis oon Veeti Vettu Vehvälä ja liikunta" Veeti sano ja sai taas kaikkien muijjien katseet. Mua alkoi heti hieman säälittämään Veeti. Se ei selkeesti tahtonut olla osa tollasta perseilevää porukkaa. Se vaikutti ihan kunnolliselta.

Mä kyllä inhosin saman tien noita kolmea aiempaa jätkää. Jätkiä, jotka luulee saavansa kaiken, mutta mä tiesin et joka ikinen noista tulis vielä katumaan, sitä minkälaisii ne oli nuorina, nyt. Mut eipähän ollut mun ongelma.

🌟&💬