diktaattori

30. taivas

*tino*

Mä olin tullut aikoja sitten Veetille, tänään mä vetäisin överit ja sitten mä puhuisin Sebastianille, eikä se välttämättä ollut hyvä idea, mutta mulla ei olis pokkaa mennä selvinpäin puhumaan sille.

Mä nautiskelin boolia kaikessa rauhassa. Vettukin oli vähän kummissaan, kun mä olin jo nyt täällä, olihan kello vasta neljä.

Mä en ollut edes käynyt kotona tässä välissä, niin kovasti mä tahdoin päästä pois tästä maailmasta. Mä tahdoin ainoastaan päästä Sebastianin maailmaan.

Mä tiesin jo et Sebastian varmaan alkais nauramaan, ja mä jäisin sydänsurevana poikana. Aina  yksin, niin kuin mä olin aina ollut.

Turhia suhteita, kun mä olin luullut olevani ihastunut, vaikka se oli pelkkää kiinnostumista. Ja sitten mä taas särjin sydämiä. Tänään oli päivä, jolloin Tino Eemeli Rekivaaran sydän särjettiin.

Ovi kävi ja sisään astui paljon jenggii.
Mä pystyin aistimaan kuka sieltä tuli. Se ei ollut Sebastian, kuten mä olin toivonut vaan Juuli, jumalauta. Eikö se ikinä ymmärrä etten mä tahtonut hänestä mitään. En edes kaveria.

Alkoholi virtas mun suonissa tehden mun olosta kevyen ja leppoisan. Se oli oikeastaan aika hassua.

Juuli kopisteli mun luokse perse ja tissit niin tyrkyllä että melkein oksetti. Muut jätkät kai ois kuola valuen ollut mun tilanteessa, mutta mua vain ahdisti.

Alkoholin vaikutuksen alaisena mä en kuitenkaan ajatellut omilla aivoillani. Booli oli tällä kertaa sitten OK -vahvaa.

Mä kaappasin Juulin kainalooni ja tuo alkoi kikattamaan. Huoh. Mä huomasin Miklaksenkin tulleen sisälle. Me ei oltu vieläkään väleissä sen sali-  kohtauksen takia.

Mä yritin kännipäissään tehdä voitavan, joten hetken mielijohteesta käänsin Juulin pärstän mun kasvoja vasten ja hyökkäsin sen luonnottoman isoihin huuliin ja ei tarvinnut kahdesti pyytää kun Juuli oli jo showssa mukana.

"Ootko huomannu et Tino on vähän outona ollu?" kuulen Miken äänen.

"Mm. Se varmaan tykkää Juulist eikä oo valmis myöntään sitä ittelleen. Raasu" Vettu vastas ja mun agressiot nousi entistä enemmän.

Mä painoin itseni vielä rajummin Juulin kiinni muhun, niin että mä pystyin tuntemaan joka ikisen kohdan sen kehosta.

"Ahh, Tin-" Juuli vaikersi, eikä se edes tuottanut mulle minkäänlaista tyydystystä.

"Tuu" Mä sanoin ja otin Juulia kädestä ja raahasin sen makkariin. Loppu oli itsestään selvää.

Mä kuulin vaan Juulin raskaan hengityksen, joka ei rauhoittanut mua. Loi mulle paniikin. Tää tuntui niin väärältä, niin väärältä, että mua oksetti, kadutti ja vitutti.

Mä poistuin Juulin päältä ja tungin vaatteet päälle. Mä luulin Juulin nukahtaneen mut mä olin väärässä. Vittu.

"Voidaanks käydä pihal, tääl on kamalan huono ilma" Juuli sanoi ja puki ittensä vitun hitaasti ittensä kuntoon. Sen jälkeen se tarrautui mun käteen ja sen kasvot oli 5kg meikkipohjan  alta punaset kun tomaatti. Se näytti just siltä mitä me äsken tehtiin. Vittu, mä kaivannut enää yhtään negatiivistä
huomiota.

Me avattiin parvekkeen ovi ja samalla sekunnilla mä näin sen. Just helvetin nyt. Voi vittu. Saatana. Perkeleen vittu.

Sebastian lähtee mitään sanomatta pois. Saatana. Tää saattaa olla mun vika tilausuus.