Sanoja: 1515
8.12.2019
liljakuuAskeleeni kaikuivat hoito-osaston kolkoilla käytävillä. Etsin huonetta 154, ja ovien numerot sekoittuivat vilinäksi silmissäni.
Puhtaat vaatteeni tuoksuivat raikkailta ja virkistäviltä. Haju muistutti minua lapsuudestani, kun leikimme tyynysotaa kolmestaan, minä, Stella ja...
Hän muistuttaa kovasti Selenaa, Stella oli sanonut. Pitää lukemisesta. Tarkkaavainen. Ja sen sellaista.
Halusin tietää Susiesta enemmän. Suorastaan janosin kaikenlaisten pienten tiedonmurujen perään.
Se oli yksi syy miksi tulin tänne.
Numero 154 ponnahti silmieni eteen ja annoin pienen varoituskopautuksen oveen. Menin huoneeseen.
Orion katsoi minua valppaasti tuoliltaan, pelko ja häpeä silmissään tanssien.
Hänen vierellään oli valkotakkinen hoitaja, joka poisti juuri viimeisenkin kääreen ja lastan nenästä. Nainen vilkaisi minua ja nyökäytti päätään. "Jätän teidät kahden." Hän katosi niine hyvineen.Istahdin jäykästi Orionia vastapäätä, joka liikehti levottomasti. Tarkkailin häntä arvioivasti.
"Selkä suoraan, poika. Äläkä näytä hermostuneisuuttasi noin selvästi."
Orion totteli välittömästi, mutta jännittyneisyys sen kuin kasvoi. Huokaisin. "Ei olisi pitänyt hyökätä kimppuusi."Orion nielaisi helpottuneena.
"Mikä ei tietenkään tarkoita sitä ettäkö olisin siitä pahoillani."
Nyt hänestä tulvi jo pelkoa."Kuulehan, sinä tiedät meidän pelisääntömme. Toisen kumppaniin ei kosketa. VARSINKAAN Alfan, ellei halua päästä hengestään, joten tiedät käyttäytymiseni olleen täysin luonnollista. Itse asiassa saisit kiittää onneasi siitä, että Susie pelasti iljettävän nahkasi. Meillähän on jo ennestäänkin vanhaa... kärhämää, ja sinä tiedät-" kiristelin hampaitani ja nojauduin huomaamattani lähemmäs, "että lauma on ollut pitkään vailla Laquea."
Seinä yritti kovasti imaista Orionin sisäänsä.
"Olen valmis unohtamaan aiemmin tapahtuneen pienestä vastapalveluksesta." Tietenkään en ollut, me molemmat tiesimme sen, mutta sopimus Alfan kanssa tarjosi aina muita etuja.
"Kuten tiedät, olen pilannut homman tyylikkäästi. Tällä hetkellä Susie ei uskalla olla samassa huoneessakaan minun kanssani, mutta" en olisi halunnut sanoa seuraavaa, "sinun kanssasi hän on jopa jutellut. Mitä hän kertoi?"
Orion näytti hetken hämmentyneeltä, mutta tajusi sitten jutun juonen. Hän liikahti vaivaantuneesti.
"Hän... Hän pitää lukemisesta", hän viimein tokaisi.
"Tiedän sen jo", ärähdin ja kumarruin vielä muutaman millin eteenpäin saaden Orionissa välittömästi reaktion aikaan.
ŞİMDİ OKUDUĞUN
Lumi tuli sinä vuonna aikaisin
Kurt AdamKipu oli sanoinkuvaamatonta, kun hän liikautteli keihästä pienin nykäyksin olkavarressani. Ohut terä sahasi syvemmälle lihaani, ja vingahtelin kimeästi hengitykseni muuttuessa nopeaksi ja pinnalliseksi. "Minä voin aiheuttaa sinulle niin paljon ki...